Parhaita uutisia

Huhhuh.. saanpahan vihdoin ja viimein teille paljastaa! Että meille on toukokuun lopussa tulossa baby number 3. Tai siis kaikkihan saa kertoa, milloin haluaa ja monet odotteleekin tosi pitkään asian kertomista. Me ollaan aina julkistettu asia kun ensimmäinen ultra ollaan tehty ja siihen liittyvät koetulokset saatu.

Niille, joilla lapsia ei ole - ensimmäisessä ultrassa tarkistetaan sikiön peruselimet (että on kädet ja jalat ym. paikallaan), sekä yhdessä verikokeiden kanssa katsotaan, millainen riski on downin syndromaan ja muihin kromosomipoikkeamiin. Sen lisäksi katsotaan, vastaako sikiön koko raskausviikkoja.


Tämä tulee olemaan todennäköisesti meidän viimeinen bebe, joten fiiliksen on vähän haikeatkin. Mutta luulen, että kolme on meille se sopiva luku. Ei liikaa, eikä liian vähän. Tai jotain.. Mä olen 36 vuotta kun vauva syntyy ja olen jotenkin ajatellut, että saadaan nämä vauvajutut tehtyä ennen kuin täytän 40.

Sellaisen puolitoista kuukautta plussauksen jälkeen elin tosi sumussa kun olin niin väsynyt ja pahoinvoiva. Tällä hetkellä olotila muistuttaa sellaista lievää krapulaa, joinakin päivinä voin jo aika hyvinkin. Tässä raskaudessa ei ole ollut samanlaisia voimakkaita mielitekoja kuin kahdessa edellisessä (omenamehu etupäässä - olisin voinut juoda purkkikaupalla), mutta kun pahin olotila meni ohitse, olen lähinnä halunnut vain tosi perusperus ruokaa. Punaista lihaa olen kaivannut jokaisessa raskaudessa, vaikken normaalisti mikään valtava lihansyöjä olekaan. Olisiko sillä tekemistä jotain rauta-arvojen kanssa..

Mutta ihan kivasti siis voidaan, vaikka vähän väsyneissä, mutta onnellisissa tunnelmissa on syksy mennyt.


Ei kommentteja

Lähetä kommentti

Professional Blog Designs by pipdig