Täyttä elämää

Kahvikupin ääressä, taaperon nukkuessa päiväunia, on taas hetki aikaa itselle. Tokihan tässä on jo siivoiltu syömään itse opettelevan lounassotkut (ruokaa löytyy ihan joka paikasta muutaman metrin säteeltä syömispisteestä), ladattu tiskikone, hoidettu parvekekukat ja tilattu vihdoin ja viimein sukulaisille kopioita yksivuotiskuvista.

Elämä tuntuu tällä hetkellä ihanan täydeltä ja täydelliseltä, vaikka muutamia huolenaiheitakin on mielessä. Nyt nimittäin näyttää siltä, ettemme ehdi muuttaa uuteen asuntoon ennen pikkuisen tuloa. Uusi elämä joudutaan siis toivottamaan tervetulleeksi hieman pienempiin neliöihin kuin oltiin ajateltu. Myös synnytys alkaa hieman pelottaa kun perheelle ja sukulaisille on yksi toisensa jälkeen ilmaantunut este tulla hoitamaan esikoistamme synnytyksen ajaksi. Tällä hetkellä näyttää kauhuskenaarioni yksin synnyttämisestä olevan aika lähellä. Toivottavasti joku ratkaisu tilanteeseen löydettäisiin, koska mieheni todellakin mukaan haluaisin.

Raskaus itsessään on mennyt mukavasti ja maha kasvaa! Keväiset ilmat ja esikoisen kävelemään oppiminen ovat helpottaneet elämää ja raskautta kovasti. Viime neuvolassa katsottiin vauvan asento nopeasti ultralla ja pikkuinen oli jo kääntynyt pää alaspäin. Kuun lopulla onkin jo synnytystapa-arviointi. Mihin tämä aika karkaa!?


Vaikka raskautta ei ole enää paljoa jäljellä tein vielä mammavaatetilauksen H&M:lle kun kaikki vanha tuntui hieman liian paksulta ja ahdistavalta. Minulle jäi muutama kilo esikoisen raskaudesta ja tietysti loppuraskauden vuodenaika on nyt eri, joten ihan samalla äitiysvaatevarastolla ei tästä raskaudesta selvitty, vaikka sitä kovasti yritinkin. Trikootoppeja, trikoohousuja, trikoomekkoja.. kevyttä ja mukavaa siis paketista ilmestyi. Kuvassa olevan topin tilasin kahdessa eri värissä ja vaikkei nuo housut mitkään erityisen kauniit olekaan, niin ah kun niissä on ihanaa olla. Vaikka joskus olen ehkä hieman toista mieltä ollutkin, niin nykyään liputan kyllä täysin mukavuuden ja käytännöllisyyden puolesta, mitä tulee loppuraskauden vaatetukseen.

Kevät on ollut siis kiireistä ja ihanaa aikaa. Ajatus olisi sitten kesäkuun puolenvälin jälkeen hieman rauhoittua ja ottaa aikaa pikkuisen tuloon valmistautumiseen. Nähdään täällä kuitenkin pikapuoleen! Kaikenlaista olisi postausidealistalla, kunhan ne ehtisi jossain vaiheessa tänne näpytellä!

Aurinkoista torstaita!
xo

2 kommenttia

  1. Hei ja paljon onnea pikku kakkosesta! Oletko miettinyt että ottaisit synnytykseen mukaan doulan? Meillä ei ekassa ollut, mutta ajattelin että jos tulisi vielä toinen, niin haluan doulan! Meidän kaksikielisessä perheessä olisi hyvä olla joku kielitaitoinen tukena, jos se natiivipuoliso on synnyttäjänä vähän kykenemätön toimimaan tulkkina.

    Jos saa esittää postaustoiveita, niin toivoisin vienosti juttua pienen miehen tyylistä, sekä mitä "laukkukokoelmasta" jäi konmarin jäljiltä kaappiin :).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kaunis! :) Ei ole kyllä tullut mieleenkään tuo vaihtoehto! Ehdottomasti olisi minulle mieluisampaa synnyttää doulan kanssa kuin yksin. Näyttää nyt onneksi siltä, että olemme saamassa synnytysasiat järjestykseen. Ystäväpariskunta on lupautunut lapsenvahdiksi ja lasketun ajan jälkeen on muutama sukulainenkin vapaana, joskin pitkän välimatkan päässä, joten ehkä tässä voi nyt huokaista helpotuksesta.

      Ihan totta muuten tuo, että kaksikielisessä parisuhteessa voi doula olla todella paikallaan.

      Joo, ehdottomasti voin kirjoitella molemmista! :)

      xo

      Poista

Professional Blog Designs by pipdig