January favorites

Suosikeista pitäisi puhua enemmänkin. Tuotearvosteluita on kiva tehdä, mutta mielestäni usein mielenkiintoisempaa ja hyödyllisempää on, kun bloggaajat ja vloggaajat kertovat suosikkituotteistansa. Minun tammikuuhuni kuului tällaisia.. sanotaanko vaikka lifestyle suosikeita:


Ostin itselleni Urban Decayn Naked luomiväripaletin joulukussa, mutta tuolloin sitä ei tullut käytettyä matkustelun ja sairastelun vuoksi. Nyt paletti on saanut paljon käyttöä. Ihana arkipaletti ehkä yhdellä miinuksella. Aivan varauksetonta ihailua eivät nämä luomivärit minulta saa, sillä ne varisevat hieman. Erityisesti kimaltavammat sävyt. Tämän voi toki estää kopauttamalla sivellintä ennen levitystä ja käyttämällä hyvää pohjustustuotetta. Mutta sävyvalikoima on tietysti neutraaleja luomivärejä rakastavalle täydellinen.

Exuviancen Heel Repair voide on ainut jalkavoide, joka saa talven kuivattamat kantapäät sileiksi ilman raspia. Eron näkee jo muutamassa päivässä. Sain tuotteen joskus blogin kautta, mutta purkin loppuessa investoin tuotteeseen kyllä uudelleenkin.

Nars Orgasm poskipuna on ainut tällä hetkellä omistamani poskipuna. Tein nimittäin pienen siivouksen meikkikaappiini KonMari kirjan innoittamana. Sävy sopii käsittääkseni aika monelle ja sillä saa loihdittua eloa vähän väsyneemmänkin äidin kasvoille.

Gina Tricosta noin vuosi sitten ostamani kaulakoru on päässyt oikeastaan vasta nyt kunnolla käyttöön. Kuvasta ei ehkä näe, mutta nuo pienet emaloidut kolmiot ovat sellaista nudepersikan sävyä, joka sopii kauniisti yhteen lähes minkä tahansa kaapistani löytyvät yläosan kanssa.

Appelsiinit! Ympyröiksi siivutettuna, hunajalla ja kanelilla maustettuina. Täydellisiä flunssasairastajan herkkuja.

Chanelin Rouge Coco Shine huulipuna sävyssä 477 Rêveuse on my lips but better tyyppinen puna, joka saa huulet näyttämään kauniin täyteläisiltä ja kosteilta ilman sitä huulipunamaista ulkonäköä. En osaa sitä paremmin selittää, mutta luulen, että näissä Coco Shine punissa on hieman vähemmän pigmenttiä, jolloin lopputulos on luonnollisempi. Täydellinen arkipuna.

Michael Korsin Cindy laukusta pidän koko ajan enemmän ja enemmän. Väri, koko ja ulkonäkö viehättävät tällä hetkellä todella paljon. Ehkä senkin vuoksi kun edellinen arkilaukkuni on aika tavalla tämän vastakohta - tumma, suuri ja säkkimäisempi.

Tällä hetkellä minulla on aikaa lukea lähinnä illalla ja vauvan päikkäreillä. Kovin syvällisten teosten sijaan olen lueskellut nyt kevyempää kirjallisuutta ihan senkin vuoksi, ettei minulla ole aikaa niin uppoutua lukemiseen. Keskeytys voi tulla millä hetkellä hyvänsä. KonMarista kirjoittelinkin jo aiemmin, joten ei siitä sen enempää.


KonMari - Siivouksen elämänmullistava taika

Sehän olisi sitten taas perjantai. Kaunis, kylmä ja valoisa. Sanotaan, että raskaus alentaa vastustuskykyä ja allekirjoitan tämän täysin. Täällä sairastetaan taas vaihteeksi flunssaa. Vauva päätti tällä kertaa liittyä myös seuraani sairastamaan. No kyllä tästäkin selvitään!

Tilailin tässä muutama päivä sitten Adlibriksestä KonMari - Siivouksen elämänmullistava taika kirjan. Korni nimi, myönnettäköön, mutta olihan se pakko lukea kun viimeisen vuoden aikana olen siitä yhdestä jos toisestakin suunnasta kuullut. Ahmin kirjan läpi eilen illalla ja tänä aamuna. Helppoa, kevyttä luettavaa.


Ihmiselle, joka ei koskaan ole suurempaa organisointiprosessia kotonaan tehnyt, tuo kirja varmasti paljonkin uusia ulottuvuuksia. Itselleni mielenkiintoisia ajatuksia kirjassa olivat mm. tavaroiden karsiminen perustuen intuitioon pikemminkin kuin järkeen (tuottaako esine minulle iloa?) ja tiettyjen tavararyhmien karsiminen kerralla pikemmin kuin vaikkapa tietyn huoneen tai komeron siistiminen.

Marien siivous ja järjestämismetodi perustuu näin pelkistetysti muutamaan eri vaiheeseen. Ensin mietitään sitä elämäntyyliä, mitä muutoksella haetaan. Sen jälkeen karsitaan tavarat tavararyhmittäin perustuen tavaran antamaan ilon ja onnen tunteeseen. Viimeiseksi jäljelle jääneille tavaroille etsitään oma paikka, jolloin uusi järjestys myös säilyy jatkossa. Lopputuloksena ideaalisti koti, jossa on aina siistiä ja joissa sinua ympäröivät ne asiat ja esineet, joita todella rakastat.

Itse olen nykyään aika hyvä luopumaan tavaroista, jotka eivät enää tuota iloa. Annan mielelläni itselleni turhia tavaroita eteenpäin, eikä tunnearvoa kantavistakaan tavaroista tuota kovin suurta tuskaa erota. Tavarat ovat tavaroita, muistot pysyvät mielessä, eikä tulevaisuuden jokaiseen mahdolliseen tarpeeseen ole järkevää varautua säästämällä kaikkea vielä käyttökelpoista. Mieheni suhtautuminen tavaroihin on hieman erilainen, mutta yhteen muuttaessamme sain raivata kaappeja aika vapaasti ja turhan laittamista eteenpäin olemme jatkaneet tässä matkan varrella kaiken aikaa. Yhdessä, molemminpuolisten kompromissien kautta asiat rakentuvat tälläkin saralla. Nimimerkillä varastossa on vieläkin piuhakasoja, joiden käyttöarvoa suuresti epäilen.

Uuteen kotiin muutamme toivottavasti ennen kesää ja tämän takia tämänkin kirjan aihepiiri on nyt ollut paljon mielessä. En halua uuteen kotiin turhaa painolastia ja toisaalta haaveilen lisätilan tuomista mahdollisuuksista organisoida arkeamme huomattavasti nykyistä tehokkaammin.

Mutta niin.. Vuoden vaihtuessa moni haluaa jollain tavalla uuden alkua. Miksei siis dieetin ja kuntosalin lisäksi laitettaisikin kaapit ja komerot ojennukseen. Erottaisiin turhasta painolastista. Vaikka sitten Marien oppeja noudatellen, jos ne inspiroivaksi kokee.


Capsule wardrobe + some sale shopping

Olettekos kuulleet ajatuksesta luoda ns. capsule wardrobe? Todennäköisesti, mutta niille, joilta tämä on ohitse mennyt, selvennetään asiaa. Ajatuksena on luoda n.30-40 vaatteen ja asusteen kokonaisuus, joissa vaatekaapin osaset toimivat yhteen ja jota käytetään aina 3 kuukautta kerrallaan. Tuon kolmen kuukauden aikana ei ostella uusia vaatteita vaan nautitaan hyvin rakennetuista kokonaisuuksista. Kolmen kuukauden välein tuota kapsulia sitten muokataan sesongin ja vuodenajan mukaan. Tuolloin voi myös tehdä vaatekaappiin muutaman uuden ostoksen, jos se jotain todella tarvitsee. Ajatus on kuitenkin vähentää ostelua ja selkiyttää, helpottaakin pukeutumista. Ajan myötä nuo kapsulit sitten muovautuvat ideaalisti sellaisiksi laadukkaiksi, hyviksi kokonaisuuksiksi, johon hankitaan uutta vain hyvin harkitusti.



Ennen capsule wardroben luomista käydään tietysti koko vaatevarasto läpi. Luodaan ne kuuluisat kolme pinoa. Ensimmäiseen pinoon tulevat ne vaatteet, joita rakastat ja joita käytät säännöllisesti. Toiseen ne vaatteet, jotka lahjoitat tai heität pois. Kolmanteen ehkä pinoon ne, joista pidät, mutta joita et ole juurikaan käyttänyt. Ne vaatteet, joihin sinulla on tunneside, mutta jotka eivät muuten enää puhuttele jne. Ehkä pinon voi sovittaa läpi ja katsoa ne pidettävät jutut tai vaihtoehtoisesti varastoida vaikka puoleksi vuodeksi tai vuodeksi. Jos et vuoden aikana ole noita vaatteita kaivannut, laitat pussin avaamatta vain lahjoitukseksi.

Noista jäljelle jääneistä vaatteista aletaan siis kokonaisuutta rakentamaan kukin omien tarpeidensa mukaisesti.



No miksipä tästä asiasta nyt kirjoittelen? Koska se tuntuu olevan tällä hetkellä hyvin paljon pinnalla ja koska minulla itse asiassa oli yhdessä vaiheessa capsule wardrobe, vaikkei tuota koko käsitettä tainnut tuolloin olla edes olemassa. Aika monen naisen unelmissa on toimiva, simppeli vaatekaappi, mutta todellisuus on tarua ihmeellisempää. Minä en reilua vuotta pidempään hyvin pelkistetyn vaatekaapin kanssa halunnut/pystynyt elämään.

Ai miksikö, no siihen on monia eri syitä. Vaikka kaikki kävi hienosti yhteen ja aina oli jotain päälle laitettavaa (verrattuna aiempaan tilanteeseen, jolloin vaatekaappi ratkeili liitoksistaan), alkoi samojen vaatteiden käyttäminen kuukaudesta toiseen tuntua tylsältä. Kun kaikki yhdistelmät oli käyty läpi. Kun vaatevarasto on hyvin pelkistetty, vaatteet myös kuluvat aika nopeasti. Cashmere neuleeni olkapäistä alkoi paistamaan läpi ja perustopit kaipasivat säännöllistä päivitystä. Ja vaikka tyyli ja väripaletti oli hieno ja hallittu, aloin kaipaamaan niitä villejä kortteja mukaan sinne pukeutumiseen. Uskoisinkin capsule wardrobe ideologian sopivan ihmisille, jotka haluavat näyttää huolitelluilta, mutta joilla ei varsinaista suurta intohimoa pukeutumiseen ole. Ihmisellä saattaa ehkä olla tietty esteettinen, laajempi mieltymys tai mahdollisesti halu järjestykseen kaikilla elämän osa-alueilla.

Jotain olen kuitenkin tuosta ajasta mukaani napannut. Esimerkiksi oma väripalettini on minulle nykyään aika selkeä. Olen tässä muutamien viime vuosien aikana myös pyrkinyt päivittämään uutta ostaessani ja tarvitessani kaiken aina hieman laadukkaampaan suuntaan. Olen myös alkanut olemaan tarkempi siitä, mitä ostan. Sellaisia ihan kivoja juttuja ei vaatekaappiini enää eksy.



Ostaessa mietittäviä asioita:

- Mitä tunteita vaate herättää? Rakastanko sitä, onko se kaunis jne?
- Miltä vaate/asuste tuntuu päällä? Pisteleekö neule, puristaako kengät jne?
- Onko minulla jotain samantapaista? (Tämä voi olla ok, jos vaate on jotain mitä käytän lähes päivittäin)
- Ostaisinko vaatteen täyteen hintaan? (Jos alennusmyynneissä)
- Keksinkö viisi asiaa vaatekaapissani, minkä kanssa tämä uusi vaate/asuste käy?
- Sopiiko vaate elämäntyyliini, pukeutumistyyliini?

Kuvissa muutama aleostos, jotka tein yllä olevat kysymykset mielessäni. Viime kesänä kaipasin kovasti jotain pienempää laukkua ja ostamani Rebecca Minkoffin hapsulaukku tulee paitsi tarpeeseen, on mielestäni kaunis kuin koru. Repeatin neuleita minulla on ollut ennenkin ja kun tämän ihanan pehmoisen cashmere unelman kun alesta bongasin, päätin sen heti ostoskoriin klikata. Laadukkaat, klassiset neuleet ovat aina hyvä aleinvestointi.

Psst. Ainakin laukku taitaa vielä alesta löytyä..

xo

Uusia suosikkeja blondatuille hiuksille

Olen kirjoitellut tänne useaankin otteeseen hopeashampoista. Lähes koko aikuisikäni ovat hiukseni olleet vaaleat, joten kaikenlaista on tullut kokeiltua, mitä tulee värin ylläpitoon. Vuosia on violetti shampoosuosikkini ollut Schwarzkopfin Bonacure sarjan hopeashampoo. Plussaa tuotteelle on erityisesti toimivuus tehtävässään, kohtuullinen hinta ja minua miellyttävä koostumus. Pidän koostumuksesta, joka ei ole liian paksu ja joka levittyy hiuksiin vaivattomasti.

Nyt kuitenkin johtajan paikka on vaihtunut aivan sattumalta. Kävin ennen joulua Stockmannilta ostamassa uuden shampoon ja myyjä suositteli alennuksessa Joicon hopeashampoo- ja hoitoainepakettia. Yhden tuotteen hinnalla sain molemmat. Stockmannilla shampoon hinta taisi olla parin kympin kieppeillä, mutta jos haluaa säästää, käsittääkseni netistä näitä saa halvemmalla. Minulla hopeatuotteet kestävät kuitenkin jonkin aikaa, joten sen muutaman kerran vuodessa, mitä hopeashampoon ostan, voin kyllä maksaa siitä hieman enemmänkin.

Miksi Joico sitten Schwarzkopfin päihitti? Tuote yksinkertaisesti toimii hiuksissani paremmin. Sekä ihan shampoona, että myöskin sävyä ylläpitävässä, jopa taittavassa tehtävässään. Hopeashampoota ei suositella käytettäväksi jokaisessa pesussa, kerta viikkoon riittää. Riippuen toki pesuvälistä. Vaikutusaikaa pidentämällä voi taittoa hieman lisätä. Hopeahoitsikkaa sen sijaan voi käyttää vaikka joka kerta, sillä siinä pigmenttiä on huomattavasti vähemmän kuin shampoossa. Itse hoitoaineeseen en mitenkään rakastunut. Hyvä hoitoaine sinänsä ja pidän kyllä ajatuksesta, että sekin jollain tavalla voisi väriä ylläpitää. Mutta en koe saavani siitä riittävästi lisäarvoa hintaansa nähden. Toki jos tällaisen tuotepakettitarjouksen jossain bongaan, niin mielelläni myös hoitoaineen tuolloin ostan.



Toinen suosikkini on ollut KMS Californian hiuksiin jätettävä hoitosuihke, joka alkaa kohta vedellä viimeisiään. En ole edes tainnut INCI listaan vilkaista, mutta TOIMII. Tekee hiuksista ihanan kiiltävät ja helposti harjattavat. Jopa tämän minun vaalennetun kuontaloni. Hinta oli hieman suolainen, 28€ kieppeillä muistaakseni, mutta ostan varmasti uudelleenkin. Tämä on muuten sellainen kahden aineen sekoitettava versio. Tiedättehän, niinkuin jotkut putsarit ovat. Olisikonhan siis mahdollisesti jotain hoitavaa öljyäkin mukana. Kampaamosta tämän kerran mukaani nappasin.

Siinäpäs ne tärkeimmät. Hopeatuotteiden rinnalla käytän TIGIn shampoota ja hoitoainetta. Hiusöljyä satunnaisesti ja muotovaahtoa tai kuumasuojaa aina fööniä käyttäessäni. Tällä hetkellä en ole kokenut mitään hiusnaamiota tarvitsevani, sillä tuo KMS hoitosuihke on vain niin loistava.

Ajatuksia talvialesta

En ole käynyt oikein kunnolla ostoksilla pitkään aikaan. Kaikki välttämättömyydet toki ollaan haettu kaupasta tai tilattu netistä. Mutta että olisin rauhassa katsellut, ihmetellyt ja sovitellut.. Siitä on jo aikaa. Niinpä heti uuden vuoden jälkeen halusin mennä katsomaan alennusmyyntejä. Valitsin tällä kertaa kauppakeskusvaihtoehdon ihan vain sen takia, että en nyt kuitenkaan muutamaa tuntia enempää voinut shoppailuaikaa itselleni omia.

Suuntasimme kohti Jumboa lähinnä vaihtelun vuoksi. Ajattelin myös Jumbossa olevan Zaran ja Stockmannin auttavan minua kiitettävästi tilini tyhjentämisessä. Kuinkas ollakaan, koko kauppakeskuksen kierrettyäni saldona oli tasan yksi neule. Joka paikka oli täynnä ihmisiä (muutama muukin oli näemmä saanut saman idean kuin minä), kaupat ale-eriä pullollaan, hyllyt ja rekit sikin sokin.

Tulin aika pian siihen lopputulokseen, että minun on alennusmyyntien aikana parempi pysyä netissä. Vitosen akryyliretkut saavat jäädä minun puolestani kaupan hyllylle. Mielummin panostan muutamaan laadukkaampaan tuotteeseen, joissa alelappu on vain kiva bonus.

No se neule oli viime hetken epätoivo-ostos Zarasta, jonka ostin sovittamatta sillä ajatuksella, että en voi heittää paria tuntia täysin hukkaan. Neule osoittautui onneksi kotona sovitellessa todella kauniiksi ja olenkin sitä jo muutaman kerran käyttänyt. Nettialesta tilasin muutaman hieman arvokkaamman jutun, joista osa on vielä matkalla. Tämän Michael Korsin laukun tilasin Zalandosta ja piinallisen pitkän toimitusajan jälkeen se vihdoin ja viimein saapui täyttämään vajetta laukkurintamalla.


Etsiskelin jotain himpun verran pienempää, mutta kaiken oleellisen nielevää arkilaukkua. Ensin ajattelin mustaa väriä, mutta jotenkin en vielä onnistunut yhtään täydellistä löytämään. Sen sijaan Cindy laukku kauniin puuterin beigenä sulatti sydämen ihan täysin. Alennusprosentti ei ollut mikään järin suuri, mutta juuri sen verran, ettei päätöstä laukun kotiuttamisesta tarvinnut kahdesti miettiä. Muotokieli laukussa on hyvinkin klassinen, joten toivon sille pitkää käyttöikää. Toki väri on himpun verran arka, joten suojauksessa ja puhdistamisessa saa olla tarkka.

Minun laukkukokoelmani on ollut äärimmäisen minimalistinen parina viime vuotena. Hankkiuduin eroon lähes kaikista laukuistani, jättäen jäljelle vain yhden arkilaukun (Michael Kors Weston bag), yhden kesälaukun ja muutaman iltalaukun. Halusin näet monen sijaan omistaa vain muutaman, todella käyttämäni ja pitämäni yksilön. Näiden alennusmyyntien aikana laukkukokoelmani lähes tuplaantui, sillä tilasinpa itselleni myös toisen laukun, josta lisää myöhemmin..

Ihanaa maanantaita kaikille! xo

menneistä ja tulevista

Uusi vuosi, mitenkäs se alkoikaan.. Meillä se otettiin vastaan nukkumalla. Olimme niin väsyneitä vielä reissaamisesta, laukkujen purkamisesta, pyykkäämisestä ja vauvan rytmin saamisesta entisiin uomiinsa - kuluneesta viikosta siis - että menimme aikaisin nukkumaan. Illalla ehdin kyllä pohdiskella mennyttä vuotta ja uuden vuoden haaveita.

Haaveet ovat ihan älyttömän tärkeitä! Ilman niitä elämästä tulee helposti puurtamista. Kun kadottaa innostuksen ja kipinän, tavoitteet ja unelmat. Minulla on useampikin haave ja toive meidän perhettämme silmällä pitäen. Yritin kuitenkin illalla mietiskellä vähän itseänikin. Äitiyteen, muiden tarpeiden toteuttamiseen on joskus helppoa hukkua. Hetkessä olemisen taitoa vauva-arjessa saa harrastettua paljonkin, haaveiluun, itsensä kehittämiseen ja tulevaisuuden suunnitelmiin täytyy taas tietoisesti hakeutua. Virkistävää toki tämäkin, ennen asiat taisivat olla juuri päinvastoin.

Jouluaaton lenkkimaisemia
Tänään vietimme ihanan päivän akkuja lataillen ja ulkoillen. Koira pääsi Töölön koirasaareen viipottamaan ja vauvan kanssa kierreltiin läheisiä puistoja. Huomenna ajattelin linnoittautua muutamaksi tunniksi johonkin ostoskeskukseen. Siitä on vähän aikaa kun olen ihan rauhassa ehtinyt itselleni tehdä ostoksia jostain muualtakin kuin netistä. Yhden aleinvestoinnin olen netistä tehnytkin, mutta esittelen sen teille sitten kunhan se tänne saapuu.

Joskus tuntuisi, että pitäisi vain tehdä tänne video, jossa puhuisi läpi kaikki asiat, mitä mielessä on. Varsinkin näin pienen tauon jälkeen. Kas kun nyt tekisi mieli kirjoitella yhdestä kuin toisestakin asiasta. Kilometripostauksia ei tuskin kukaan jaksa lukea, varsinkaan jos teksti pomppii aiheesta toiseen. Ajattelin kuitenkin vielä pikaisesti päivittää teitä koko syksyn pitämistäni ripsipidennyksistä. Päätin joulukuun huollon jälkeen, että en nyt tammikuussa mene niitä enää uusimaan. Kas kun kuitenkin pidän meikkaamisesta, eikä ripsien kanssa tarvitse tai juuri viitsi meikata ihan vaan työläämmän puhdistuksenkaan vuoksi. Ripsirahat ajattelin säästää vaikkapa kasvohoitoihin. Ripset olivat ihanat ja helpottivat kovasti arkea, mutta haluan nyt kokeilla, olisiko sittenkin kivempi olla ilman niitä. Voi toki olla, että jossain vaiheessa haluan niihin vielä palata.

Ai niin, ne lupaukset uudelle vuodelle sitten.. Mitään suuria lupauksia en tänä vuonna tee. Kas kun niiden tarve ja toteutumisen todennäköisyys vaativat mielestäni jonkinlaisen suuren taitekohdan. Että elämässä on jokin selkeä asia tai osa-alue, joka kaipaa muutosta. Minulla on nyt tunne, että olen oikeassa paikassa, menossa oikeaan suuntaan. Tästä on hyvä jatkaa. Kohti haaveita ja unelmia, kiitollisena toteutuneista toiveista.
Professional Blog Designs by pipdig