Vaatekaapin syyssiivous

Muistan kun viimeksi tein vaatekaapin suurpuhdistuksen. Se oli silloin kuin asuin vielä Vaajakoskella ja opiskelin yliopistolla. Tuolloin muistan sen, miten vaatekaappi pursusi vaatteita, mutta minulla ei kuitenkaan koskaan tuntunut olevan mitään päällepantavaa.

Nyt, raskauden ja synnytyksen myötä olen huomannut, että vaatekokoni on ennemminkin 34, kun aiemmin se oli 32. Vaatekaapissa säilyttelin myös sellaisia vaatekappaleita, jotka aina pääsevät jotenkin livahtamaan kirppari- ja lahjoituskassien ohitse. Vaikeaa minulla on luopua vaatteista, jotka ovat maksaneet paljon ja joista pidän, mutta joita en käytä tai jotka ovat nyt käyneet pieneksi. Olipa vaatekomerossa myös muutama vaatekappale, jotka istuvat kuin hansikas, mutta joiden tyylistä en enää välitä. Yhtä paitaa olen hautonut vuosia, kun pidän siitä niin kovin, mutta se on selkeästi yhden ajankohdan vaate (joulusesonkiin), enkä ole sitä tuolloinkaan nyt moneen vuoteen käyttänyt.

Päätin eilen kaivautua vaatehuoneen syövereihin ja käydä rankalla kädellä vaatteeni läpi. Kaapista lähti yksi pussillinen roskiin ja kaksi pussillista lahjoitettavaksi. Toisessa näistä oli vaatteita, joilla olisi jotain myyntiarvoakin, mutta tällä hetkellä minulla ei ole aikaa tai intoa myyntihommiin.

Vaatekaapin siivous eteni seuraavalla tavalla. Otin komerosta ensin ulos kaikki vaatteet, joita en ole vähään aikaan käyttänyt tai joista en ollut muutoin ihan varma. Keräsin pois myös rikkinäiset sukkahousut, jotain epämääräistä remonttitarkoitusta varten säilyttämäni vanhat t-paidat jne. Tuon jälkeen sovitin kaikki vaatteet, joita en suoraan ollut roskiskasaan heittämässä. Kasoja oli siis 4: roskikseen menevät vaatteet, pidettävät, ehkä pidettävät ja pois lahjoitettavat vaatteet. Kun kaikki oli sovitettu, palasin vielä ehkä kasaan. Mietin jokaisen vaatekappaleen kohdalla realistiset käyttötarpeet ja sen, onko noille vaatteille vaatekaapissa yhteensopivat kaverit. Noin puolet tuosta pinosta pääsi vielä vaatekaappiin ja toisen puolet laitoin lahjoitettavien pinoon.

Mekkoja, joista päätin luopua


Nyt kun katson vaatekaappiin, tuntuu ihanalta. Hyllyt eivät pursua yli, eikä niillä ole sellaisia vaatekappalaeita, joista en pidä tai joita säilyttelen jonkin epämääräisen tunnesiteen vuoksi. Kaikki on tarpeellista ja kaikesta nyt pidän. Epämääräinen vaatekaappiahdistus loistaa poissaolollaan.

Nyt onkin muuten hyvä aika siivota kaappeja ja komeroita. Kun monella taholla lahjoituksia otetaan vastaan ja oikeasti tarvitaan!

Ihanaa torstaita! xo

Ei kommentteja

Lähetä kommentti

Professional Blog Designs by pipdig