Helpotusta raskauden loppuun

Viime yö oli ehkä kamalin koko raskauteni aikana. Nyt olotila alkaa jo pikkuhiljaa normalisoitua ja siitä sainkin idean..

Minulla on ollut tähän saakka tosi helppo raskaus, mutta kun mentiin yli kolmenkymmenen raskausviikon, on vaivoja alkanut ilmaantua.

Eilinen aamu meni loistavasti - olin kerrankin nukkunut hyvin (ei pahempia selkäkipuja, supisteluja ja nenäkin oli kerrankin lähes koko yön auki). No hyvästä yöstä innostuneena, energiaa puhkuen aloin hiomaan sähköhiomakoneella keittiön tuoleja, imuroin, moppasin, pyyhin pöyt, käytin koiraa pitkällä lenkillä jne, jne. Illalla se sitten kostautui. Voima lähti täysin jaloista, supisteli, joka paikkaa särki, selkä oli todella kipeä, oli kylmä ja sairas olo. Yöllä sain kuin sainkin pari tuntia nukuttua kuuman kylvyn ja panadolin avustuksella, mutta aamulla olo oli vielä kurja. Jouduin käpertymään kahden peiton alle, jotta kehoa ravisuttavat vilunväreet eivät saisi ylivaltaa. Aamupala päätyi vessanpönttön samaa kautta kun se oli mahaan päätynytkin. Onneksi sain taas unen päästä kiinni. Tämä päivä onkin mennyt sohvalla pötkötellessä koiran kanssa. No, pieni lenkki toki tehtiin kun Piki on päivälenkkiin tottunut.

Kaiken tämän keskellä aloin ajatella niitä pieniä juttuja, joka tekee tästä loppuajasta siedettävämmän. Joidenkin lopuraskaus menee hienosti, ilman erityisempiä vaivoja, mutta miksei sitä hemmottelisi itseään ja vartaloaan joka tapauksessa ennen suurta koitosta.



Toiset naiset kokevat loppuraskauden "isomahaisimman" vaiheen voimaannuttavana. He saattavat pitää vartaloaan todella kauniina, eivätkä kummemmin kärsi esimerkiksi liikkumisen vaikeutumisesta. Itse en kuulu tähän ihmisryhmään. Vaikka iloitsen mahassa kasvavasta vauvasta suunnattomasti ja pidän kasvavaa masua ihan söpönä, mahan aiheuttama epämukavuus ja kömpelyys ovat kuitenkin kehollisesti päällimmäisenä pinnalla. Olenkin onnitellut itseäni moneen kertaan siitä, että raskauden puolivälissä tuli äitiysvaatteita hankittua. Se vielä tästä puuttuisi, että joutuisin kulkemaan epämukavan tiukat vaatteet tai jopa mieheni vaatteet päällä loppuraskauden. Sopivista, kauniista ja mukavista vaatteista saa yllättävän paljon mielihyvää niihin päivään kun olotila on lähellä eteenpäin pyörivää valasta. Suosittelen lämpimästi mammavaatteiden hankintaa!!

Suhtaudun kohtuullisen rennosti, ihanan terveydenhoitajan suosituksella, erilaisiin ravintosuosituksiin ja muihin. Kun ruokavalio on jo valmiiksi sopivan monipuolinen. Mutta juon edelleen ne kaksi kuppia kahvia päivässä, jos sattuu maistumaan. Meikkaan ja lakkaan kynnet. En ole kuitenkaan halunnut värjätä hiuksiani juurikaan raskauden aikana. Häät tekivät poikkeuksen. Halusin tähän loppuraskauteen kuitenkin vähän hemmottelua ja varasin itselleni kampaaja-ajan (leikkuuseen), vaikkei sille mitään suurempaa tarvetta olisi juuri nyt ollutkaan. Kaipasin vain jotain pientä piristystä ulkonäkööni. Odottavan äidin kannattaa ehdottomasti suoda itselleen vähän ylimääräistä jonkinlaisen hoidon tms. muodossa. Kannattaa muuten aina kosmetologille/hierojalle/kampaajalle aikaa varatessa varmistaa, soveltuuko kyseinen hoito tai siihen käytettävät aineet raskaana olevalle. Itse olen suunnitellut synnytyksen jälkeen, ennen ristiäisiä, hankkia itselleni kunnon hoitopaketin kasvo- ja vartalohoitoineen, kampaajineen.. saatanpa kokeilla niitä pitkään harkitsemiani tekoripsiäkin.

Moni raskaudesta ja synnytyksestä lukenut tai sen kokenut tietää, että kuuma vesi on yksi parhaimmista epämukavuuden luonnollisista lieventäjistä. Olen ottanut tavaksi pitkän aamusuihkun lisäksi mennä illalla ihanan kuumaan kylpyyn, kylpyvaahtoineen kaikkineen. Voin sydämestäni sanoa, että tällä hetkellä minulla ei ole missään niin hyvä olo kuin kuumassa kylvyssä. Vesi kannattelee, keventää, hoitaa ja helpottaa. Olen koko raskauden ajan rasvaillut vatsan, selän ja decolteen alueet aina suihkun jälkeen. Nyt loppuvaiheessa rasvailen vartalon kahdesti päivässä, sekä kylvyn että suihkun yhteydessä. Yleensä jollain ihanan tuoksuisella ja kosteuttavalla vartalorasvalla, välillä myös kookosöljyllä. Raskausarpia ei ainakaan vielä ole tullut, mutta niitähän saattaa tulla vaikka vasta synnytyksessäkin. Linea negra sen sijaan on näkynyt masussa jo heti raskauden alusta saakka. Se tosin aiheutuu ilmeisesti hormonaalisista muutoksista. Mutta nyt ei tosiaan ole aika tuijottaa vesilaskua.

Vauvahössötys tarvikkeiden hankkimisineen voi tuntua ulkopuolisista joskus vähän ylimitoitetulta, mutta usein se palvelee muutakin tehtävää kuin pelkästään vauvan materiaalisista tarpeista huolehtiminen. Minulle vauvahankintojen teko on ollut yksi tapa valmistautua henkisesti vauvan tuloon - jotenkin pikkuruiset vaatteet ja uudet huonekalut tuovat vauvan todellisemmaksi. Mieheni olisi ollut taipuvaisempi jättämään joitakin vauvahankintoja lähemmäs synnytystä, mutta ymmärsi kyllä minua kun selitin, millaista mielen rauhaa saan siitä tunteesta, että kaikki on kohtuullisen hyvässä vaiheessa valmiina. En nyt kannusta esimerkiksi vaatteiden järkyttävään haalimiseen, varsinkin kun ne alussa menevät niin nopeasti pieneksi. Mutta antaisin luvan itselleni vähän höyrähtää kaupan vauvaosastoilla.

Viimeiseksi kehottaisin, omien tuntemusten mukaisesti, madaltamaan itselleen asettamia standardeja ja kertomaan läheisille kulloisestakin olotilasta. Minulla on ainakin sellainen mentaliteetti, että turhista ei valiteta. Joillakin odottavilla äideillä taas saattaa olla itselleen vaatimuksia esimerkiksi työpoissaolojen suhteen. Raskauden loppupuolella on ihan ok olla väsynyt. On ihan ok pyytää apua ja vaatia vähän omaa aikaa. Minulle on ollut oppimisen paikka"valittaa" huonosta olostani, jotta ympäristö saa tilaisuuden auttaa, helpottaa oloa ja ymmärtää. Myös miehen fiiliksiä kannattaa välillä kysellä ja isää huomioida. Loppuraskauden aikana viimeistään kannattaa toteuttaa kivoja parisuhdejuttuja. Nauttia brunsseista ulkona, piipahtaa viikonlopun kestävällä minireissulla, vaikka sitten ottaa niitä kuumia kylpyjä yhdessä.



Ei kommentteja

Lähetä kommentti

Professional Blog Designs by pipdig