Best kind of news

Ihana joululoma perheidemme kesken on vietetty ja sunnuntaina ajelimme takaisin kohti Helsinkiä. Maanantaina vuorossa oli nimittäin jotain tärkeää. Ensimmäinen ultra. Kyllä, odotamme toista pienokaista kesällä saapuvaksi.


Sielläpä hän potki, heilutteli käsiään ja pyöriskeli niin vikkelästi, että ultraa tekevän hoitajan oli välissä vaikeaa mukana pysyä. Hörppi päälle lapsivettä kun jumppaaminen alkoi janottamaan. Ihana pikkuinen!

Minä olen juuri siirtymässä raskauden toiselle kolmannekselle ja olotila alkaa olla huomattavasti parempi. Väsymys ja pahoinvointi alkavat olla historiaa. Jäljellä on enää flunssa, jota onkin tässä sairastettu enemmän tai vähemmän jo kuukauden päivät. Mutta voiton puolella siis näin omaa vointia ajatellen. Blogin puolella on siis ollut vähän hiljaisempaa, kun olen keskittänyt energiani rippeet esikoisen kanssa touhuamiseen. Nyt kun elämä alkaa taas voittamaan, alkanee postauksiakin useammin tipahtelemaan.

Moni ihminen on kertoessamme uutisen onnitelleet tietysti lämpimästi, mutta toivottaneet samaan hengenvetoon tsemppiä. Ei kuulemma käy arki kahden pikkuruisen kanssa kateeksi. Itse en osaa ajatella asiaa noin. Lapset ovat suuri siunaus, jotka toki ottavat paljon, mutta antavat myös vastineeksi ihan valtavasti. Tiedossa on siis pari varmasti hektistä ja kiireistä vuotta, mutta meillä on hyvä tiimi miehen kanssa. Tietysti hyvät kokemukset ensimmäisen kanssa ovat tasoittaneet tietä toiselle.

Sellainen joululahja siis täällä. Maailman paras!

Have yourself a merry little Christmas

Niinhän siinä kävi, että joulukiireet veivät mukanaan ja blogiin päivittely jäi hyvistä aikomuksista huolimatta. Olemme nyt olleet yön Jyväskylässä, josta jatkamme tänään kohti Pohjanmaata sukuloimaan ja joulun viettoon. Vauvan ensimmäinen joulu!


Onnistuin taas nappaamaan itselleni flunssan. Epäilen, että edellisestä jäi jotain poskionteloihin kun tukkoinen olen ollut jo hyvinkin pitkään ennen taudin kunnollista räjähtämistä. Toivotaan, että jouluksi tulisi jo parempi olo. Nyt vähän harmittaa kun ihanaksi hengähdykseksi tarkoitettu kylpyläyö  vaihtui niistämiseksi ja valvomiseksi. No ainakin puitteet sairastamiselle ovat mukavat, jos ei muuta.

Minulla onkin teille jotain mukavaa kerrottavaa vuoden vaihteessa. Sitä odotellessa, oikein ihanaa, lämpöistä ja rakkauden täyteistä joulua kaikille!!


Dear Santa..

Elämä alkaa täällä jo voittamaan. Oman flunssani lisäksi sairastettiin vauvan ensimmäinen flunssa, joka söi voimia sekä potilaalta, että äidiltä. Onneksi nyt kaikki voidaan hyvin ja joulun odotus voi alkaa.

Blogissani on totuttu näkemään jonkinlainen listaus toivomistani lahjoista, joten ei tehdä poikkeusta tänäkään vuonna. Tosin täytyy sanoa, että en todellakaan odota saavani näistä mitään. Ehkä tämä onkin enemmän listaus itselleni niistä asioista, joita aion tulevaisuudessa itselleni hankkia.


Kauneusmaailma on kohissut viimeisen vuoden aikana saksalaisista Zoevan siveltimistä ja itsekin kasvosivellinsetistä haaveilen. Siveltimet ovat ilmeisesti hyvälaatuisia ja kohtuuhintaisiakin.

Myös erilaiset kasvojen hierontavälineet tuntuvat olevan nyt tredikkäitä. The Body Shop on tuonut peliin oman versionsa, jota voi käyttää vaikkapa tuon kasvoöljyn parina. Iho alkaa selkeästi reagoimaan viileneviin ilmoihin, joten jotain uutta tekisi mieli kokeilla. Ehkäpä juuri näitä..

Urban Decayn tullessa Suomeen on ostoslistalleni tullut Naked2 luomiväripaletti, joka sisältää täydellisen skaalan kauniita, neutraaleja sävyjä.

Odd Molly neuletakin meinasin jo itse asiassa tilata, mutta mies lipsautti sen olevan ehkä hieman liian "mammaneule". Nyt en ole niin varma enää tuosta, mutta onneksi Helsinkiin on Odd Mollyn liike tullut, joten voin käydä neuleen siellä sovittamassa ennen lopullista tuomiota.

**

Siinäpäs ne toiveet. Suurempia toiveita löytyy myös, kuten uusi koti. Täytyy alkaa ensi vuoden alussa myymään vanhaa pois. Ajokortinkin olen näin vanhalla iällä suunnitellut ajavani. Saapa nähdä, josko nämä haaveet ensi vuonna toteutuisivat.

xo

Wake me up when it's all over

Käpertyä sohvan nurkkaan filtin alle. Kädessä höyryävä kaakao, ehkä kirja. Torkahtelua, katkonaisia ajatuksia, väsymystä. Syyssellaista. Juuri nyt onnea on ihana kulta vauva, joka nukkuu vielä useat päikkärit päivän aikana. Nenäsuihke, jonka avulla saa nukuttua edes muutaman tunnin yössä.

    Syysflunssa.

Sellaista siis täällä. Palataan langoille kunhan flunssa ja väsymys hiippailevat toisiin nurkkiin.


Malu WIlz - hot or not?

Blogeihin on tapana kirjoitella kaunista elämää. Miltei tekisi mieleni sanoa, että kaunisteltua, mutta eihän sekään totta ole. Tänne kirjaillaan lähinnä vain ne elämän valoisat, iloiset hetket. Onnea ja iloa täälläkin, mutta mukana myös ripaus väsymystä. Joten energiaa olen säästellyt sosiaalisesta mediasta oikeaan elämään. Mutta pieniin päivitystaukoihin olettekin jo tottuneet.

Olen tässä käyttänyt kuukauden päivät uutta ihonhoitosarjaa. Ostin Malu Wiltziltä seerumin, päivävoiteen ja silmänympärysvoiteen. Halusin kokeilla jotain uutta. Jotain, mitä en ole blogin kautta saanut tai houkuttautunut hankkimaan.


Sokoksella käydessäni olen monesti vilkaissut Malu Wilzin suuntaan. Mutta koska en ole merkistä juuri mistään kuullut, ovat tuotteet jääneet hyllylle. Tuotteiden kauniit ja eleettömät pakkaukset ovat kuitenkin vetäneet puoleensa, joten päätin ottaa kissaa nyt hännästä ja laittaa itseni koekaniiniksi. Malu Wilz on saksalainen merkki, joka mainostaa itseään kauneushoitolatason ihonhoitosarjana.

Voide ja seerumi ovat molemmat Tender Rose sarjaa. Ne omaavat hennon ruusunpunaisten sävyjensä lisäksi valloittavan ruusun tuoksun. Voiteen mukana tulee myös spatula, mikä lisää tuotteeseen ripauksen ylellisyyttä. Silmänympärysvoiteen valitsin Hydro sarjasta.

Ensimmäinen sana, joka näistä kaikista tuotteista tulee mieleen on miellyttävä. Hyvänä kakkosena tulee sana kosteuttava. Minulla ei juuri tällä hetkellä mitään sen suurempia iho-ongelmia ole, joten nämä määritteet riittävät minulle vallan mainiosti. Alla hieman tarkempia ajatuksia tuotteista:

Tender Rose Cream:

+ sopii käytettäväksi aamuin, illoin
+ miellyttävä, kevyehkö koostumus
+ kosteuttaa erinomaisesti
+ soveltuu meikin alle
+ kaunis pakkaus & spatula
+/- ruusun tuoksusta joko pitää tai sitten ei
+/- suositellaan kaikille ihotyypeille, mutta erittäin rasvoittuvat/erittäin kuivaihoiset kaipaavat varmasti jotain muuta
- perusvoide, joskin hieman ylellisemmän tuntuinen: ei tee mitään "taianomaista" iholle
- hinta hieman korkea (32€) perusvoiteelle

Tender Rose Elixir

+ seerumiksi erittäin kohtuuhintainen (28€)
+ riittoisa, pieni määrä riittää geelimäisen koostumuksen ja helpon levitettävyyden vuoksi pitkälle
+ kaunis ja hyvin toimiva pumppupakkaus
+/- tarjoaa lisäkosteutusta.. mutta ei juurikaan muuta
+/- ruusun tuoksusta pitää tai ei
- imeytyy yllättäen aika hitaasti iholle, vaikka koostumus on geelimäinen. Jonkin aikaa joutuu odottelemaan voiteen levitystä.

HyaluronicMAX3 Eye Cream

+ tuoksuton (helposti ärtyville silmilleni tärkeää)
+ kevyt ja hyvin levittyvä koostumus
+ erittäin pieni määrä riittää, riittoisa
+ ei ärsytä herkkää silmänympärysihoani
+ soveltuu meikin alle
- olen iältäni 30+, joten kaipaisin silmänympärystuotteeltani hieman enemmän tehoja. Alle kolmekymppisille varmasti riittävän hyvä tuote.

Otsikkoon viitaten sanoisin, että näille tuotteille kuumuus-kylmyys mittarilla antaisin arvosanan mukavan lämmintä.

Urban Decay

Kykyä nauttia pienistä asioista vai turhamaisuuden huippu..

Eilen hihkuin ilosta kun vihdoin ja viimein pääsin Sokokseen hypistelemään Urban Decayn meikkejä. Toki olen niitä ulkomailla joskus katsonut, mutta että nyt niitä saakin meiltä täältä koti-Suomesta.

Olen vannoutunut Maybelline Fit Me peitevoiteen käyttäjä, mutta halusin aloittaa Urban Decay tuotteiden testauksen heidän Naked Skin peitevoiteestaan. Tuplahinta, tuplasti parempi? No ainakin sarjan meikkivoide on saanut huippuarvosteluja, joten peitevoiteeltakin lienee lupa odottaa suuria. Joulupukille kirjoiteltiin myös Naked 2 luomiväripaletista. Saapa nähdä, muistaako pukki.


Sunnuntai on meidän kaupunkipäivä. Vauva käy Kampissa vauvauinnissa, jonka jälkeen suuntaamme kaupunkikierrokselle ja syömään. Tällä viikolla meillä oli ihan oikea agendakin, nimittäin talvitakin etsintä miehelle. Ja löytyihän se. Kohtalaisen kivuttomasti vieläpä. Minullakin on uuden talvitakin etsintä edessä. Patrizia Pepen villakangastakki alkaa vedellä viimeisiään, joten jotain korvaavaa täytyisi löytää. Tai no, ei tuossa vanhassa takissa mitään varsinaista vikaa ole - laatu kestää - mutta olen käyttänyt sitä nyt jo kahdeksan (!!) talvea, joten pientä vaihtelua kaipaisin villakangastakkirintamalle. Sisleyltä minulla on pitkä villakangastakki, mutta se ei ole aina kovin käytännöllinen kaikkiin tilanteisiin.

Sen pidemmälti sivuraiteille lähtemättä, toivottelen mukavaa alkavaa viikkoa. Ja vielä kerran JEE UD:n meikkien rantautumiselle Suomeen!!

Lash Extensions

Minun on ollut jo jonkin aikaa tarkoitus kirjoitella eräästä elämääni helpottaneesta asiasta. Eli ripsipidennyksistä. Hankin elämäni ensimmäiset pidennykset noin kuukausi sitten ja eilen kävin ensimmäisessä huollossa.


Miksi hankin ripset?
Helpottaakseni arkea ja näyttääkseni huolitellulta kun kotiäiti ei aina jaksa tai ehdi meikata.

Paljonko maksoi?
Paikassa, jossa käyn, maksavat ripset 80€ ja huollot 3-4 viikon välein 50€. Monessa paikassa ripset toki maksavat reilun satasen, mutta huollot saattavat olla edullisempia.

Kauanko kesti?
Ensimmäinen kerta kestää reilut pari tuntia. Huolto ei kestä niin kauaa. Riippuu ihan siitä, miten paljon ripsiä on ehtinyt tippua.

Miksi vasta nyt?
Olen nähnyt niin monia oman kauneuskäsityksen vastaisia pidennyksiä, että erehdyin kaikkien pidennysten näyttävän jotakuinkin feikeiltä. Lyhyt huoltoväli myös hirvitti.

Mitä ajattelen nyt?
Ripset vaativat huoltamista ja niitä täytyy varoa. Hintaa ripsille kertyy vuoden mittaan aika paljon. Ripsen ulkonäköön tottuu ja niihin jää koukkuun. Silmät saattavat hieman punottaa laiton jälkeen. Viimeisellä viikolla ennen huoltoa ripset ovat vähän ärsyttävät kun oma ripisi on jo useassa kohdassa kasvanut aika pitkäksi ja pidennys näin ollen myös kasvaa.

MUTTA mikäpä sen mukavampaa kuin se, että anoppi kommentoi kaunista silmämeikkiä, vaikkei kasvoilla ole meikin hiventäkään. Ei poskille vuotavia ripsareita, eikä tarvetta juuri muulle kuin meikkipohjalle. Katse syvenee ja vaaleat piirteet tulevat esiin. Ja kyllä, ripset saa juuri niin pitkinä ja näyttävinä tai lyhyinä ja luonnollisina kuin itse haluaa!


syystamineita

Voi näitä täydellisiä syyspäiviä kirpeine ilmoineen ja auringonpaisteineen. Syyshommia on täällä jo aloiteltu. Eilen vaihdoin kesän parvekekukat viikonloppuna hankkimiini kiinan katajiin. Päätin unohtaa kanervat tällä kertaa. Syysvaatteita on hankittu sekä äidille, että vauvalle. Mies tarvitsisi vielä uuden takin, jota viikonloppuna käytiinkin tuloksettomasti etsimässä.


Pikkumies alkaa olla kasvanut sen pienimmän vauvavaiheen yli, jolloin ainoa järkevä asu on body ja potkarit. Zarassa poikettiin miehen takinetsintäreissulla ja yllä oleva setti paperipussissa asteltiin liikkeestä ulos. Housuissa on ihanan pehmeä trikoovuori ja neuletakki tikkietuosineen tuli ostettua hyvään ajankohtaan. Nyt kun ilmat ovat alkaneet selkeästi viilenemään.

Minun Odd Molly tilaukseni saapui myös. Kävimmepä Helsinkiin saapuneessa liikkeessäkin sovittelemassa yksiä mielessäni kummitelleita legginssejä. No legginssit jäivät kauppaan, koska ne olivatkin hieman liian ohutta neulosta näin talveksi. Mutta tilaukseeni olen todella tyytyväinen. Sekä neuletakki, että perhospusero ovat täydellisiä.

Mukavaa tiistaita kaikille! xo

Ooops I shopped again!!

Voi mitä houkutuksia taas tielle osui! Odd Mollyn nettisivuille oli tullut ihania, uusia juttuja. Aiemmin missaamani Top-Drawer cardigan oli tullut takaisin uusissa sävyissä. Olin ollut aikeissa ostaa sen puhtaan valkoisena, mutta en sitä ole koossani onnistunut enää mistään löytämään. Niinpä uusista sävyistä tilasin itselleni hieman epätyypillisen värin. Se on nettisivuilla nimetty onioniksi, eli sipuliksi. Ihan kuvaava nimi ja sävy sopii mielestäni niin mustien, valkoisten kuin sinistenkin alaosien kaveriksi. Eli lähes kaikkien housujen kanssa, mitä vaatekaapistani löytyy.

//It is hard because all of the temptations this beloved season brings when it comes to fashion. Let's take Odd Molly and their beautiful new pieces I just had to get. There are still some things I would want but I had to draw the line somewhere. Top-drawer cardigan has been on my wish list for a long time. I originally wanted it pure white but I missed that bandwagon. They sold out so quickly. Now they have the same cardigan in new colors and I picked this beautiful beige color.



Toinen tilaamani yläosa onkin jotain todella ihanaa. Tämä tuli nettiin pari päivää sitten ja lähes heti hennon vaaleanpunaisesta sävystä olivat pienemmät koot loppu. Näiden kivojen kanssa saa siis olla tosi tarkkana. Halusin kuitenkin itselleni tuon tummanharmaan puseron. Ajattelin sen olevan täydellinen mustien tekonahkaleggareiden ja uusien korkeavartisten tennareiden kanssa.

Nyt saa kyllä olla minun shoppailuni vähän aikaa tässä. Tai no.. yksiä leggareita Odd Mollylta vielä haikailen, mutta täytyy vähän harkita. Ja haluaisin kyllä tuon neuleen kanssa jonkin kivan, vaalean pitsisomisteisen topin.. Ehkä ensi kuussa sitten.

//The other top I ordered is just divine. They came out in their website few days ago and already that light pink color has been sold out in smaller sizes. Luckily I wanted that dark grey color anyway!

I have shopped a lot lately so I think it is time to have some break now. But there is still a pair of leggings I dream about. And I need some lace camisole underneath that cardigan. So maybe next month..

Guess what!?!

Se vaati tänä aamuna hieman enemmän. Kaksi kahvikuppia normaalin yhden sijaan. Haukottelua, hitaasti hipsuttelua pyjamassa. Herääminen siis. Olimme nimittäin pitkän viikonlopun reissussa. Reissun päätarkoitus oli uuden tulokkaan näkeminen, mutta mahtuipa viikonloppuun niin sukulaisten tapaamista kuin hääpäivän juhlintaakin.

Vauva päätti palkita kotiin paluun nukkumalla ensimmäistä kertaa läpi koko yön - lähes seitsemään saakka. Sinne kuuden pintaan on kerran tai pari taidettu nukkua, mutta sanokoon neuvolan täti mitä hyvänsä, meidän aamu alkaa aikaisintaan vasta klo 6:30. Superkuuta ei täällä herätty katsomaan.

Kotona odotteli kaksi pakettia. Toisessa oli ring light, joka lupailee videoiden tuloa jälleen mukaan kuvioihin. Toisessa ne kengät, jotka osottautuivat odotettuakin kivemmaksi:


Se, mistä en ollut tilatessa varma, olivat nuo tennareiden valkoiset pohjat. Guessilla on näistä mustapohjainenkin malli, mutta ne eivät ole näiden lailla nahkaa. Pohjien valkoisuus ei häiritse näin livenä yhtään - päin vastoin. Ihanat!!

-

Matkalaukkujen purkamista, pyykin pesua ja henkisesti valmistautumista illan pilatekseen. Jäätelökakunkin olen lupautunut pyöräyttämään huomiseen mammatapaamiseen, joten siinäpä se hitaasti alkanut päivä taitaa mennäkin.

Oikein ihanaa syksyistä maanantaita!! xo

Onko aina pakko olla järkevä?

Minun ruskeat välikausinilkkurini vetelevät viimeisiään. Ajattelin hankkia niiden tilalle mustat vastaavat. Tiedättehän, nahkaiset ja järkevällä korolla varustetut, kaiken kanssa sopivat peruskengät. No, tilasin sitten nämä:


Perusteluja..

  Ei aina jaksa olla niin järkevä.
  Naapurin tytöllä oli tuollaiset High top lenkkarit ja näyttivät tosi hyvältä.
  Nahkaahan nuokin ovat. Ja vielä mustat sellaiset.
  Menevät ainakin pillifarkkujen kanssa. Ja legginssien. Ja olen nähnyt tuollaisia mekkojenkin kanssa
  yhdistettynä.. Tosin mallien päällä.. (en ole varma miten toimii omaan pituuteeni yhdistettynä)
  Maksoivat satasen vähemmän kuin ne vastaavat lenkkarit, joita harkitsin.
  Ovat varmastikin mukavat ja käytännöllisetkin jalassa.

Ennen kaikkea ne miellyttävät silmää ja tuntuisivat ainakin kuvien perusteella soveltuvan juuri tähän hetkeen - sesonkiin ja elämän tilanteeseen.

Vauva sosiaalisessa mediassa

Ennen meidän pikkuisen tuloa maailmaan mietiskelimme miehen kanssa, julkaisisinko kuvia vauvastamme sosiaalisessa mediassa. Molemmat suhtautuivat asiaan kohtuullisen rennosti - ajattelimme sen olevan tätä päivää ja ajattelin tuolloin myös kasvokuvia julkaisevani.

Kun minimies maailmaan putkahti, ei kasvokuvien julkaiseminen tuntunutkaan luontevalta. Halusin olla varma päätöksestämme, ennen kuin vauvan kuvia esimerkiksi blogissa suuremmalti julkaisisin. Älkää käsittäkö väärin - jokainen äiti haluaisi kuuluttaa koko maailmalle kuinka ihana se oma vauva onkaan. Julkaista kuvia ja kertoa kaikesta suuresta ja pienestä. Mutta lapsen tullessa heräsi jonkinlainen suojeluhalu..




Tällä hetkellä ajattelen, että kasvokuvat saavat nyt ainakin odottaa siihen saakka, kunnes lapselle muodostuu jonkinlainen oma tahto ja arvostelukyky. Toistaiseksi siis kuvat vauvasta tulevat olemaan viitteellisiä, kuten tähänkin saakka. Vaikka omasta suloisuudesta ihanine kiharahiuksineen ja nappisilmineen tekisi mieli joskus kuvia tännekin laitella.

Minulla on ystäviä Facebookista, jotka ovat hyvin tiukkoja siitä, etteivät postaa edes henkilökohtaiseen profiiliin mitään kuvia tai tietoja lapsistaan. Ymmärrän tämänkin hyvin, kuten myös ymmärrän ihmisiä, jotka hyvin avoimesti ja julkisesti kuvia jakavat. Kaikki tavat toimia ovat varmasti perusteltuja, itselleni tämä tuntuu nyt parhaimmalta - tällä hetkellä.


MY iMenso

Nyt on taas vuosi mennyt. Vuosi, johon mahtui niin paljon, että se on vaikeaa edes käsittää. Häät, häämatka, raskaus ja esikoisemme syntymä. Todellisia, toivottuja siunauksia.

Syntymäpäiviäni juhlittiin siis perjantaina. Syntymäpäivälahjani sain tosin hieman aiemmin. Kun minulla oli huono päivä ja mies halusi ilahduttaa. Syntymäpäivänäkin sain vielä jotain.. Ruusuja, kakun, naistenlehden, merinovillaisen kaulurin ja täydellisen sävyisen Chanelin huulipunan. Kun ihmettelin, miten miten mies oli osannut huulipunan minulle ostaa, totesi hän, ettei se ole lainkaan vaikeaa. Valitsee vain kaupan kalleimman merkin ja punista parhaimman sävyn. Näinhän se menee - vaikeaa tuolla konseptilla on osua harhaan.

My iMenso on käsittääkseni Hollantilainen korumerkki. Korun pohjana on hopeinen medaljonki, jonka sisällä olevia laattoja voi vaihtaa ja toisia laattoja yhdistelläkin. Laattoja löytyy eri hintaluokista, joten korusta voi rakentaa hyvinkin arvokkaan, tai sen voi perusosien (ketjun ja medaljongin) ostamisen jälkeen kustomoida kohtuullisen edullisestikin.



Mieheni oli valinnut minulle ensimmäiseksi laataksi tuollaisen säihkyvän, koska se hänen mielestään sopii hyvin yhteen kihla-, ja vihkisormusteni kanssa. Ja tottahan se on! Instagramista ja merkkiä myyvän Kultajousen sivuilta olenkin jo löytänyt uusia laattoja toivelistalle ja pitkä ketjukin voisi tuoda kivaa vaihtelua medaljonkiin.. Eli miehen ei tarvitse miettiä lahjoja tulevaisuudessa kovin pitkään, kun korusuosikeistani löytyy nyt keräilykorusarjoista Nominationin My BonBons ja nyt uutena My iMenso.




Vaatekaapin syyssiivous

Muistan kun viimeksi tein vaatekaapin suurpuhdistuksen. Se oli silloin kuin asuin vielä Vaajakoskella ja opiskelin yliopistolla. Tuolloin muistan sen, miten vaatekaappi pursusi vaatteita, mutta minulla ei kuitenkaan koskaan tuntunut olevan mitään päällepantavaa.

Nyt, raskauden ja synnytyksen myötä olen huomannut, että vaatekokoni on ennemminkin 34, kun aiemmin se oli 32. Vaatekaapissa säilyttelin myös sellaisia vaatekappaleita, jotka aina pääsevät jotenkin livahtamaan kirppari- ja lahjoituskassien ohitse. Vaikeaa minulla on luopua vaatteista, jotka ovat maksaneet paljon ja joista pidän, mutta joita en käytä tai jotka ovat nyt käyneet pieneksi. Olipa vaatekomerossa myös muutama vaatekappale, jotka istuvat kuin hansikas, mutta joiden tyylistä en enää välitä. Yhtä paitaa olen hautonut vuosia, kun pidän siitä niin kovin, mutta se on selkeästi yhden ajankohdan vaate (joulusesonkiin), enkä ole sitä tuolloinkaan nyt moneen vuoteen käyttänyt.

Päätin eilen kaivautua vaatehuoneen syövereihin ja käydä rankalla kädellä vaatteeni läpi. Kaapista lähti yksi pussillinen roskiin ja kaksi pussillista lahjoitettavaksi. Toisessa näistä oli vaatteita, joilla olisi jotain myyntiarvoakin, mutta tällä hetkellä minulla ei ole aikaa tai intoa myyntihommiin.

Vaatekaapin siivous eteni seuraavalla tavalla. Otin komerosta ensin ulos kaikki vaatteet, joita en ole vähään aikaan käyttänyt tai joista en ollut muutoin ihan varma. Keräsin pois myös rikkinäiset sukkahousut, jotain epämääräistä remonttitarkoitusta varten säilyttämäni vanhat t-paidat jne. Tuon jälkeen sovitin kaikki vaatteet, joita en suoraan ollut roskiskasaan heittämässä. Kasoja oli siis 4: roskikseen menevät vaatteet, pidettävät, ehkä pidettävät ja pois lahjoitettavat vaatteet. Kun kaikki oli sovitettu, palasin vielä ehkä kasaan. Mietin jokaisen vaatekappaleen kohdalla realistiset käyttötarpeet ja sen, onko noille vaatteille vaatekaapissa yhteensopivat kaverit. Noin puolet tuosta pinosta pääsi vielä vaatekaappiin ja toisen puolet laitoin lahjoitettavien pinoon.

Mekkoja, joista päätin luopua


Nyt kun katson vaatekaappiin, tuntuu ihanalta. Hyllyt eivät pursua yli, eikä niillä ole sellaisia vaatekappalaeita, joista en pidä tai joita säilyttelen jonkin epämääräisen tunnesiteen vuoksi. Kaikki on tarpeellista ja kaikesta nyt pidän. Epämääräinen vaatekaappiahdistus loistaa poissaolollaan.

Nyt onkin muuten hyvä aika siivota kaappeja ja komeroita. Kun monella taholla lahjoituksia otetaan vastaan ja oikeasti tarvitaan!

Ihanaa torstaita! xo

syyskuu

Syksy tulikin sitten oikein rytinällä. Elokuun helteiden jälkeen. Sateisena ja raikkaana. Illatkin pimenevät.

Syyskuu.


Jos olet syntynyt syksyn kuussa,
niin killut ja keikut omenapuussa.
Poskillasi on ompun puna,
tuotapa katselen lumottuna.
Mitä sinä sanot, jos luoksesi laukkaan
ja punaista poskea haukkaan?

Elina Karjalainen



Olo on kesän rientojen jälkeen rauhallinen. Vaikka kalenteri alkaa olla syyskuun osalta täynnä. Rannat ovat tyhjentyneet lomalaisista ja sateisina päivinä kallioita ja polkuja kansoittavat vain koirien ulkoiluttajat ja satunnaiset päiväkotiryhmät. Odotan kovasti vaahteranlehtien punertumista ja jokavuotisten syysasetelmien tekemistä.

Minun syntymäpäiväni ja meidän hääpäivämme. Pari pientä kotimaan reissua. Harrastuksia yksin, koiran ja vauvan kanssa. Minun harrastukseni painottuvat liikuntaan. Vauvalla on se muskari ja viime viikonloppuna alkanut vauvauinti. Voi iloista, pientä polskijaa!! Koiran kanssa lähden kokeilemaan agilityä. Kaikenlaista muutakin ihanaa on suunnitteilla. Kertoilen toki niistä teillekin.

Ihanaa syyskuista tiistaita! xo


Share

Meille kaikille on annettu jotain. Jokin lahja, lahjakkuus tai taito. Se on ehkä pitkällisen opiskelun avulla hankittu tai ehkä se on jotain, mikä tulee meiltä ihan luonnostaan. Jotkut meistä ovat luonteeltaan hoivaavia, toiset hyviä kuuntelijoita, toiset taiteellisesti tai musikaalisesti lahjakkaita. Jotkut osaavat laittaa erinomaista ruokaa, kirjoittamaan ja kertomaan tarinoita, ja toiset ovat ehkä hyviä organisoimaan, siivoamaan ja järjestelemään.



Ajattelen vahvasti, että meidän tehtävämme täällä maailmassa on tuon oman lahjakkuuden jakaminen. Ei välttämättä niin, että meistä pitäisi sitten tulla sairaanhoitajia, psykiatreja, taidemaalareita, muusikkoja, kokkeja, journalisteja tai siivoojia. Voimme jakaa lahjojamme ja palvella, olla avuksi muille niin monin eri tavoin.



Miten minä voisin olla avuksi muille tänään? Miten voisin palvella, jakaa saamiani lahjojani maailmalle?

Aurinkoista maanantaita kaikille! xo

vauvan vaatteet: Kappahl Newbie

Kesäkynnet

Mistäpä olisikaan hauskempaa kirjoitella näin kauniina, kesäisenä päivänä kuin kynsistä. Ollaanpa vielä tarkempia, otsikon mukaan haluan jutella kesäkynsistä. Syksy kyllä kolkuttelee jo ovea, mutta kynsien kohdalla siirryn aina talveen hieman myöhemmin, mitä tulee vaikkapa vaatteisiin.

Tänä kesänä olen nauttinut kunnon karkkikynsistä. Pinkkiä, korallia ja vaaleaa persikkaa, kiitos. Mukana vähän glitterilakkaa ja ajan ollessa kortilla vauvan vuoksi olen alkanut käyttämään maalattujen kynsikuvien sijaan kynsitarroja. Jotkut ehkä pitävät mauttomana, mutta minä tykkään näin kesäisin. Kunhan tarrojen kuvat vain ovat mieleeni.

Tuo kumollaan oleva, pinkki kynsilakka on muuten L'orealin. Noihin olen erityisesti ollut ihastunut viimeaikoina. Kynsilakan pieni koko on näppärä ja kokeilemissani sävyissä on ollut hyvin pigmenttiä. Näin ollen yksikin lakkakerros hätätapauksissa riittää, mikä on aina bonusta kiireisellä.

Kynsilakkaboxissa odottaa jo monta ihanaa, syksyistä sävyä, mutta annetaan niiden olla vielä hetki siellä. Karkkikynnet pitävät pintansa ainakin vielä tämän kuun loppuun!

Ajatukseni ruoasta, liikunnasta ja terveysbuumista

- Ruoka on polttoainetta ja ravintoa. Sitä ei tarvitse koko ajan miettiä. Herkuista ei tarvitse tuntea syyllisyyttä, jokaisen ruoka-annoksen terveellisyyttä ei tarvitse optimoida. Ruoka voi olla myös nautinto.

- Ruokaan voi suhtautua terveellä maalaisjärjellä. Sipsejä ei syödä joka päivä, limpparit jätetään spesiaalihetkiin ja roskaruokaa syödään ehkä kerran kuussa. Mutta jälkkärin saa syödä. Vaikka joka päivä.

- Jos ruoassa on 0% kaloreita, 0% rasvaa, 0% (lisää tähän mitä tahansa), se ei ole ruokaa.

- Jos housunnappi kiristää, syödään vähän vähemmän, jos vaatteet tuntuvat löysältä, syödään vähän enemmän.

- Syön mielummin oikeita ruoka-aineksia, kun jotain superfood jauheita, öljyjä tai vitamiineja. Vitamiinilisät mukaan, jos puutoksia esiintyy.

- Einekset jätän pääosin kauppaan. Puolivalmisteet helpottavat silloin tällöin ruoanlaittoa. Mieluiten tuoretta, oikeaa ruokaa.

- Liikkuminen on kivaa, totisen urheilun jätän muille. Hyötyliikunta on mahtavaa!

- Vartalossa pitäisi olla hyvä olla. Minulle se tarkoittaa kivuista vapaata, kevyttä, notkeaa ja vahvaa oloa.

- Minulla ei salilla ole kivaa = jätän sen muille. Liikun niillä tavoin, mistä pidän. Pilates ja lenkkeily ovat tällä hetkellä pop.

- Liikkumista harjoitetaan joka päivä. Joku päivä se tarkoittaa koiran kanssa lenkkeilyä, toisena pilatesta, pyöräilyä, puuhun kiipeilyä, vauvan kanssa jumppaamista ja kunnon suursiivousta.

- Käsittääkseni maailman pitkäikäisimmät ihmiset liikkuvat lempeästi kotuudella, syövät monipuolisesti, mutta sallivat itselleen paheita. Tärkeäksi heidän puheissaan nousevat sosiaaliset suhteet, positiivinen elämänasenne ja jonkinlainen hengellinen vakaumus. Tässäpä mielestäni hienot suuntaviivat hyvään elämään.  ✌️

Kantoreppukokemuksia

Vauvalla oli taannoin hieman vaikeampi vaihe. Epäilin itkun ja harmituksen aiheeksi ensin hampaita, mutta selvisi, että syynä olivatkin pienet masuongelmat. Pari päivää jouduin kuitenkin kannella, nostella ja pyöritellä kahdeksankiloista vauvaa tavallista enemmän ja siitäkös vasemman käden ranne ei pitänyt.

Otimme siis suunnan kaupoille, kantoreppuostoksille. Meillähän on sellainen vanhan mallinen BabyBjörn, mutta sillä en pysty enää noin isoa vauvaa kantamaan. Kas kun repusta puuttuu vyötärötuki, mikä tarkoittaa sitä, että vauvaa kannetaan täysin harteiden varassa.



Ensimmäiseksi haluaisin sanoa, että käykää hyvät ihmiset sovittamassa niitä reppuja vauvojenne kanssa. Ei siis missään nimessä kannata tilata reppua netistä kuulopuheiden pohjalta. Eri reppuja sovitellesani kun huomasin, miten valtava ero niiden välillä oli. Repun valinnassa minulle oli tärkeää vauvan painon jakautuminen pääosin lantiolle, sekä vauvan tukeva ja hyvä asento niin, etten joudu häntä käsillä varmistelemaan. Sovitin Stokken My Carrier reppua, Manducaa, sekä BabyBjörnin One ja Miracle reppuja. Lisäksi mieheni haastatteli yhtä Tulaa käyttänyttä isää kaupassa kun tuonkin merkin reppu oli meillä harkinnassa.

Stokken reppu oli turhan massiivinen, eikä istunut minulle hyvin. Olisikohan hyvä mahdollisesti isommalle ihmiselle.. Säädöt eivät vain riittäneet ja vauvan paino jäi harteille vyötärövyöstä huolimatta. BabyBjörnin One repussa oli hieman samaa vikaa. Edellisten lisäksi siinä roikkui niin monta piuhaa, että sovittaminen oli turhauttavaa. Miracle oli parempi, mutta ehdottomasti miellyttävimmäksi koin Manducan. Tula näyttää vauvalle ihanan miellyttävältä, mutta sitä käyttänyt isä totesi, ettei reppu toimi lasta selässä kannettaessa, joten päätimme sen unohtaa.



Manducassakin on paljon säätövaraa, mutta selkeitä käyttöohjeen neuvoja noudattaen on reppu helppoa säätää. Minulle tärkeää oli se, että vyötärösäädön saa riittävän tiukalle ja se, että saan vauvan reppuun helposti ja näppärästi itse. Parasta repussa on mielestäni pitkä käyttöikä ja se, että vauva on sylissä lähes painoton. Paino jakautuu siis todella hyvin kun säädöt ovat kohdallaan. Reppua käytettäessä ei tule tunnetta, että vauvaa pitäisi jotenkin kädellä tukea tai pidellä, vaan omat kädet jäävät aidosti vapaaksi. Reppu on materiaaliltaan mielestäni enemmän ulkokäyttöön, mutta ei kuitenkaan niin massiivinen, etteikö sitä voisi sisälläkin pitää. (Verkkokaupassa Manducat olivat muuten hyvässä tarjouksessa.) Tula voisi kyllä mahdollisesti olla sisärepuksi hyvä, mutta kun en enää useampaa kantovälinettä ajatellut hankkia, on Manduca mielestäni monikäyttöisin.

Suosittelen, mutta sillä varauksella, että käyt sovittamassa reppua useammalta eri valmistajalta.

5 Minute Makeup

Pienen lapsen äidin, ja miksei muutenkin kiireisen ihmisen, meikkirutiinit koostuvat yksinkertaisista, toimivista tuotteista. Aikaa meikin tekoon on usein vain muutama minuutti ja meikin pois ottamisen kanssa kilpailee sänky ja valtava univelka.

Minulla olisi käytännössä aikaa meikata joka päivä, mutta joskus vauvan päiväuniaikaan on kaikenlaista muuta tekemistä. Ja moni päivä menee enemmän tai vähemmän kotona oleillessa, joten mitään välttämätöntä ei meikkaaminen toki ole. Mutta itse koen meikkaamisen ja kynsien laiton iloa arkeen tuovana asiana. Kun olo on huoliteltu, on se myös yleensä energisempi ja iloisempi. Joten useimpina päivinä jonkinlaisen meikin teen.


Itse koen helpon arkimeikin peruspilareiksi BB-voiteen, kestävän ripsarin ja peitevoiteen. Niillä syntyy raikas ja huoliteltu fiilis ihan muutamassa minuutissa. Jos aikaa on vielä muutama minuutti lisää, huolittelen kulmat, laitan puuteria ja poskipunaa. Poskipuna on muuten asia, jota kannattaa kasvoille sipaista erityisesti kun olo on väsynyt ja harmaa. Kirkastaa kasvot välittömästi. Toki jokin kirkkaan punainen huulipuna ajaa saman asian, mutta vauvaa pussaillessa ei huulipuna ole se käytännöllisin juttu. Helppo rajaustussi piirtää rajaukset ja vaalea luomiväri nopeasti luomille sipaistuna saa aikaan fiiliksen, että meikkiin olisi uhrattu enemmänkin aikaa.

Garnier BB cream (perusversio on paras, sensitive rullautuu ihollani)
Maybelline FIT me concealer
Lumene Blueberry volume Mascara

Lumene CC powder
Nars Orgasm blush
Lumene kulmakynä
Stila Wheat eyeshadow
H&M eyeliner

Garnier Micellar water

Kuten huomata saattaa, suurin osa tuotteista löytyy markettien hyllyltä, mikä on kätevää nyt pikkuvauva-aikana, kun kauppojen kiertely ei aina oikein onnistu. Pidän muuten tuosta Garnierin versiosta enemmän kuin aiemmin kokeilemastani L'orealin. Vaikuttaa jotenkin riittoisammalta ja tehokkaammalta. Suosittelen kokeilemaan, jos meikinpuhdistusvedet kiinnostavat!

Siinäpäs ne, tämän hetken suosikkini, mitä tulee meikkaamiseen ja kasvojen puhdistukseen. Hiuksiinkin liittyen minulla on omat suosikkini, jota haluan jakaa kanssanne jossain vaiheessa syksyä. Nyt, ihanaa torstaita kaikille!

xo

Inspiraatiota syksyyn 1

Perinteiden mukaisesti ajattelin tehdä pari nostoa tämän syksyn ja talven trendeistä. Mikään tämän syksyn trendi ei yksinomaisesti ole makuuni, mutta pieniä palasia sieltä täältä yhdistellen syntyykin jo aika mielenkiintoinen uusi sesonki.

Chloé marssitti lavalle hyvinkin 70-lukulaisen malliston. Löytyi kelsitakkia, ponchoa, leveää lahjetta, samettia ja kukkakuosia.

Nettikauppoja selaillessani huomasin, että nyt on mahdollista vetää tämä tyyli äärimmilleen - niin halutessaan. Minulle tämä tyyli näyttäytyy kuitenkin parhimmillaan pieninä ripauksina. Sifonkipuseroina pitsiyksityiskohdilla, hapsuliiveillä yhdistettynä yksinkertaiseen yläosaan ja pillifarkkuihin. Kukkamekkoina ja naisillisen tyttömäisinä linjoina. Myös asusteiden pieni bohohenkisyys ei liene syksylläkään yhtään hassumpaa, vaikka kesään olen tottunut sen yleensä yhdistämään.


kuvat: style.com & hm.com

Vauva-arkea

Vauva kasvaa ja kehittyy, oppii joka päivä jotain uutta. Seurailee tarkasti meidän ja koiran tekemisiä. Hymyilee, puhua pulputtaa ja kiljuu riemusta. Päättäväinenkin on. Ilmoittaa selvästi kun asiat eivät ole hyvin.

Suru on äidillä ollut puserossa kun pikkuinen päätti heittäytyä täysin pulloruokinnalle. Tissi ei ole enää kelvannut ja osaimetyksellä kun on alusta asti ollut, hiipuu maidon tuotanto päivä päivältä. Kaikki järkevästi toteutettava on kokeiltu - pikkumies on näköjään päätöksensä tehnyt. Ihanaa oli kuitenkin pystyä nämä 4 kuukautta imettämään, moni kun ei pysty sitäkään. Neuvolassa ohjeistivat aloittamaan pikkuhiljaa kiinteitä. Nyt ollaan jo maisteltu perunaa, porkkanaa ja luumua. Voi sitä maiskutusta kun pikkuinen herkkusuu uusiin makuihin tutustuu.



Tulevia äitejä varmaankin kiinnostaa vauvan päiväohjelma. Siis jonkinlainen rutiini, joka vauvan kanssa väistämättä muodostuu. Meillä se menee nyt 4kk iässä jotakuinkin näin. (Päivittäiset vaihtelut ovat tietenkin mahdollisia menoista ja vauvan tarpeista riippuen. Joinakin päivinä uni maittaa enemmän ja joskus päikkärit jäävät hyvin lyhyiksi. Vaikka rutiinit ovat minulle ja vauvalle miellyttävät, täytyy niistä olla valmis joustamaan tarpeen mukaan.)

n. 6:00-7:00 Herätys. Arkena aamuun vauvan kanssa herää isä, kun äiti hoitaa yövuoron. Viikonloppuna osat vaihtuu. Aamulla vaihdetaan vaippaa ja tarjotaan maitoa, jota vauva harvoin heti syö kun on vielä yösyötöstä kylläinen. Vauva menee leikkimatolle köllimään ja isä tekee aamupalaa. Minä heräilen sitten aamupalaa syömään. Vauva leikkii matolla ja välillä sylitellään. Sanotaan isille heipat ja syödään aamumaito. Vaihdetaan vaippa.

n. 8:30-9:00 Mennään vielä aamupäikkäreille, jolloin minulla on aikaa omiin puuhailuihin. Saatan lukea aamun lehden loppuun, datailla, laittaa astioita, siivoilla tms.

n. 10:00 Heräillään. Vaihdetaan vaippa, sylitellään, jumpataan ja höpötellään. Vaihdetaan päivävaatteet vauvalle. Huoltotoimenpiteet: kynsien leikkuu, käsien/kasvojen/navan puhdistus ja nenän puhdistus tarpeen mukaan.

n. 11:00 D-vitamiini. Sosemaistelua ja päälle maitoa. Vauva tulee kylppäriin katselemaan kun käyn suihkussa ja puen päivävaatteet. Vauva menee lattialle leikkimään kun syön lounaan, sitten yhdessä luetaan, leikitään ja harjoitellaan masullaan oloa (meidän poika ei oikein tykkää).

n. 12:30-13:00 Päiväunille, jota ennen tarjotaan maitoa. Vauva syö tai on syömättä, riippuen edellisen syönnin ajankohdasta. Äidille taas vähän omaa aikaa. Yhden jälkeen siirrän vauvan vaunuihin ja lähdetään vaunulenkille koiraa ulkoiluttamaan. Jos vauva vielä nukkuu kotiin tullessa, siirrän vaunut yleensä parvekkeelle. Jotain menoja, kuten mammaryhmän kokoontuminen osuu joskus näihin aikoihin. Vauva nukkuu päiväunilla joskus pidempään ja joskus herää aiemmin. Vaihtelu saattaa olla tunnista kolmeen tuntiin.

n. 15:00-16:00 Vauva heräilee. Vaipan vaihtoa ja maitoa. Sylitellään ja höpötellään. Vauva menee lattialle kun alan joskus neljän jälkeen tekemään ruokaa.

n. 17:00-18:00 Isä tulee kotiin ja on vauvan kanssa. Leikkivät ja harjoittelevat masullaan oloa. Syödään ja riippuen edellisestä syönnistä, annetaan maitoa. Saatetaan lähteä kaupassa käymään.

n. 18:30-19:00 Lähdetään kaikki lenkittämään koiraa. Vauva saattaa torkahtaa vaunuihin vielä hetkiseksi, mutta yleensä herää kun tullaan kotiin.

n. 19:30 Vauva kylpyyn ja yövaatteiden vaihto.

n. 20:00 Iltamaito, jonka jälkeen vauva laitetaan sänkyyn. Yleensä on siellä jonkin aikaa hereillä, jonka jälkeen nukahtaa itsekseen. Jos uni ei ala tulla, otetaan vauva vielä hetkeksi sängystä. Vauva nukahtaa yleensä yhdeksän maissa. Ilta saattaa venähtää vauvan osalta pikkaisen, jos illalla on menoja.

n. 2:00-3:00 Yösyöttö ja mahdollisesti vaipan vaihto.

_

Sellaista täällä meillä, vauvantuoksuista arkea!

back online

Voi miksi tuntuu, että kesä olisi jo ohi! Että se olisi pettänyt jotenkin lupauksensa. Ollut saapumatta sovittuun aikaan.

Päällimmäisenä syynä tähän tunteeseen lienee se, että miehen loma on nyt ohitse. Aikaa oli runsaasti, mutta samalla se hurahti ohitse niin nopeasti. Vaikka ehdittiin paljon. Ottaa vieraita vastaan, käveleskellä rannat ristiin rastiin, mökkeillä, etsiä uutta kotia, syödä ulkona.. no lähes joka päivä.



Toisaalta niin haikealta kuin kesän päättymisen häämötys tuntuukin, alkaa se pieni kutkuttava tunne kolkutella, mitä syksyksikin kutsutaan. Blogini pitkäaikaiset lukijat varmasti muistavat, että olen syksyihmisiä, syksyllä syntynyt, syksyn lapsi. Odotan syksyllä alkavaa vauvamuskaria ja -uintia. Odotan pientä murusta omaa aikaa pilatestuntien muodossa. Odotan kirpeän aurinkoisia syyspäiviä ja putoilevia lehtiä. Syysvaatteita ja pimeneviä iltoja.



Mutta ei mennä siihen vielä, vaan toivotaan, että edes muutama hellepäivä tällekin kesälle vielä saataisiin!

Ihanaa alkavaa viikkoa. xo

Alevinkki kenkäfriikeille

Tällaiset ihanuudet löysin Stokkalta kun ale oli vielä 40%. Nyt se on jo 60%, joten jos mustat balleriinat ovat hakusessa, kannattaa nuo käydä sovittamassa!



Ihanaa viikonloppua! <3

Life is a ride

Mitäpä tässä ihminen voi tehdä muuta kuin huokailla tyytyväisenä. Loma, aamupäivän hellinyt auringonpaiste ja kaikkein rakkaimmat seurana.

Viime viikko hurahtikin nopeasti. Oli vieraita, menoa ja meininkiä. Nyt vedetään hieman happea ja keksitään ensi viikolle uudet kujeet.



Tämän päivän asu onkin jo nähty blogissa aikaisemminkin. Silloin vain hiukset olivat pitkät ja vaaleat, kiloja muutama vähemmän ja asuinpaikka hieman pohjoisempana. Niin se elämä muuttuu kun rohkeasti hyppää mukaan!



Haluan jakaa teidän kanssanne vielä muutaman alelöydön kunhan ehdin. Vähän niitä on saattanut jo tuolla Instagramin puolella vilahtaakin.

Nautitaan nyt kuitenkin viikonlopusta, kesästä, mansikoista ja rennosta fiiliksestä. Ihanaa lauantaita!

Mommyform

Alennusmyynneissä en ole oikeastaan ehtinyt käydä. Nopeasti vain Stockmannilla piipahtaa iltakahvitteluiden lomassa. Tämän päivän asussa on kuitenkin muutama alelöytö, jotka haettiin samalla reissulla kuin vauvan aurinkolasit ja hellehattu.


Toppi & Housut: Mango
Nahkatakki: Selected Femme
Sandaalit: Timberland
Kynsilakka: OPI - You don't know Jacques


Toppi ja housut löytynevät edelleen Mangon alesta. Toppi on kevyttä ja ilmavaa materiaalia kun taas housut, tai pikemminkin tregginssit, tulivat sopivasti täyttämään vaatekaapin housuosaston puutteita.

Samaiset sandaalit ovat jalassa ihan vain siksi, että ne ovat mukavat kun kuvat kuitenkin koiranlenkitysreissulla aina napsaistaan. Niin HC bloggaaja en ole, että ottaisin kuvausrekvisiitaksi toiset kengät mukaan. ;) Mies halusi, että laitan housujen kanssa tuon Selectedin takin. Itse ajattelisin asuun pehmoista neuletakkia. Mutta kivasti röyhelöhelmainen pusero pehmentää yleisilmettä. Oikein kunnon uni.. eikun mommyform!

Tuulisesta tiistaista huolimatta ihanaa päivänjatkoa kaikille!

Helteen jälkeen..

Se on kuulkaas loma nyt! Loma, joka alkoi ihanan helteen ja auringonpaisteen kera. Tänään on ollut pilvisempää  ja hiukan viileämpää. Pieni, tervetullut hengähdystauko lämmön hellimälle.

Loma tarkoittaa myös sitä, että mies on päivät kotona ja ehtii ottaa blogiinkin kuvia. Joten pitkästä aikaa päästään tässä blogissa asukuvien pariin.



Toppi ja housut: H&M
Kengät: Timberland


Tuon vajaamittaisen topin ostin viime kesänä. Hieman epävarmana siitä, tulisiko sille käyttöä. Kas kun "kolmikymppisellä napapaita!" pyöri mielessä. Mutta onhan sille käyttöä löytynyt. Raskauden aikana oli näppärä valkoiseen, pidempään toppiin yhdistettynä. Nyt taas näyttää kivalta korkeavyötäröisen alaosan parina. (Kelpo imetystoppikin muuten.)

Bonuksena vielä miehen asu! Eccon nahkanauhaiset tennarit löysimme Stokkan alesta. Shortsit Tommy Hilfiger ja t-paita jokin random.

Ja pitkästä aikaa kuvissa poseeraa tässä blogin puolella myös Piki. Niin isoksi pojaksi kasvaneena! 

Keittiö

Meidän keittiö on aika tumman sävyinen. Siinä on sekä tumman pähkinäpuun värisiä kaappeja, että muutama valkoinen kaapinovi. Seinälaatat ovat siniset, lattia vaaleaa harmaata. Projekti, jonka aloitin jo ennen joulua saatiin juuri ja juuri päätökseen ennen vauvan tuloa. Pitkään se kesti, mutta lopputulokseen ollaan tyytyväisiä.

Tummahakon keittiön teki turhan raskaaksi ruokailukalusto, jossa kalusteiden maalatut osat olivat sellaiset murretun vihreät ja tasot olivat kellertäväksi lakattua puuta. Kalusto itsessään on koivua, eikä mitään pinnoitemateriaalia, joten halusimme lähteä sitä kunnostamaan.

Suunnitelma muuttui matkan varrella. Aluksi ajattelimme maalattujen osien tulevan valkoiseksi ja tasoille suunnittelimme harmaata pintaa. Kun hioimme tasoja, mielemme muuttui ja halusimme vain vetää ne valkoiseksi sävytetyllä vahalla. Maali oli jokin kiiltävä perusvalkoinen ja pöytävaha on Osmocolorin.


Vaikka olemmekin lopputulokseen enemmän kuin tyytyväisiä, en voi suositella työn tekemistä itse. Sen verran aikaa ja työtä vaativa projekti tämä oli. Suosiolla kannattaa viedä ammattilaisen hiottavaksi ja maalattavaksi, ellei itse ihan harrastuspohjalta halua tehdä.

Bonuksena tuli muuten se, että tuo Stokken Tripp Trapp sopii loistavasti yhteen kalustomme kanssa. Yksi tuolista siirrettiin eteiseen ja näin syöttötuolikin pääsi pöydän ääreen. Valaisinkin pääsi vaihtoon, vaikka entinenkin ihan laadukas oli. Nykyinen löytyi ja löytyy edelleen Ikeasta.

Mitä vauva tarvitsee

Vauvamme on nyt 3 kuukautta ja olen saanut hyvää tuntumaa siitä, mikä on ollut tarpeellista vauva-arjessa ja mikä ei. Nämä asiat ovat tietysti vauva ja perhekohtaisia. Pärjätähän aina voi hyvinkin pienellä määrällä vaatteita ja tarvikkeita. Tässäpä omia kokemuksiani, minkä perusteella voi yrittää koota se oma ostoslista vauvalle:

Maidonkerääjät, rintakumit, liivinsuojukset, tutit ja tuttipullot..
Maidonkerääjää käytin oikeastaan vain ensimmäisten viikkojen ajan, jolloin pienikin määrä äidinmaitoa oli osaimetetylle vauvalle tärkeää. En kuitenkaan ehkä enää ostaisi. Rintakumit olivat meille korvaamaton apu imetyksessä kun imuote oli alussa haussa ja rinnat ärtyneet. Kun imuote muuttui paremmaksi ja rinnat tottuivat imetykseen, nämä jäivät tarpeettomaksi. Ostaisin itse uudelleen, mutta näitä vastaan on kait joillakin ihmisillä jotain, joten omaa harkintaa käyttäen.. Liivinsuojukset ovat imettäjille todella tarpeen. Olen käyttänyt sekä kertakäyttöisiä, että pestäviä. Tuttia ei meidän vauva juurikaan ole huolinut eikä rintapumppua ole tarvittu kun korviketta ollaan osittain käytetty. Käsin lypsämällä ollaan pärjätty hyvin. Ostaisin varmasti jos täysimettäisin. Tuttipullot ovat meillä olleet tarpeen ja tulevat varmasti suurimmalle osalle jossain vaiheessa. Niitä tuttiosiahan voi sitten hakkia aina vauvan iän mukaan. Suosittelen ilmaventtiilillä varustettuja "koliikkipulloja", jotka minimoivat ilmavaivat. Aluksi vaikka yksi pullo varmuuden vuoksi varastoon, myöhemmin tarvittaessa voi ostaa lisää.

Pesuamme, rasvat, pesuaineet..
Punkka varmasti jokaiselle vauvalle tarpeellinen. Jos tekisin tämän ostoksen uudelleen, ostaisin heti kerralla isomman ammeen. Me ostettiin se pieni amme Ikeasta ja se alkaa nyt olla turhan pieni 62 senttiselle pojallemme. Meidän vauvalla on paljon tukkaa ja olen pessyt sitä välillä miedolla, vauvoille tarkoitetulla pesuaineella. Vauvan ihoa ei kuitenkaan oikeasti tarvitse rasvata tai pesuaineella pestä ja kun vaippaa vaihtaa usein ja pitää vauvan puhtaana/kuivana, ei sinkkivoidetta tai talkkia oikeastaan tarvitse. Olen varmaankin kerran tai kaksi laittanut sinkkivoidetta ja talkkia kokeilin ihan vain kokeilemisen ilosta. En menisi siis etukäteen ostamaan, vaan vasta tarpeeseen. Vauvaöljyä olen joskus käyttänyt lähinnä vauvahierontaan, mutta en pidä sitäkään mitenkään tarpeellisena ostoksena. Harja on hyvä, jos vauvalla on hiuksia. Kynsisakset on myös pakolliset. Nämähän tulevat äitiyspakkauksessa, jos sen ottaa. Pumpulipuikkoja ja -tyynyjä on hyvä olla varastossa. Me ollaan tykätty käyttää sellaisia pehmeitä paperiliinoja (Lambi), jotka tulevat pahvipakkauksessa. Ne ovat hyviä pikkuisen herkälle iholle.

Niistäjä, lääkkeet..
Niistäjää ja keittosuolaliuosta suosittelen. Kannattaa hankkia jo etukäteen. Vaikka vauvalla ei olisikaan flunssaa, voi vauva olla joskus vähän tukkoinen ja oloa helpottaa huomattavasti kun nenää puhdistaa silloin tällöin. D-vitamiini on tietysti pakollinen ja se Cuplatonkin on ainakin omassa mammapiirissä koettu öiden pelastajaksi alussa, kun masuvaivat vauvoja yleensä vaivaavat. Muita juttuja voi sitten hankkia tarpeen mukaan. Meillä on tarvittu mm. Levolacia, mutta tuon tyyppisten juttujen antamisesta pitää aina konsultoida neuvolaa.

Vaatteet..
Äitiyspakkauksella pääsee jo pitkälle. Sen lisäksi hankkisin vastasyntyneelle lisäksi bodeja ja leveäresorisia legginssejä. Kuminauhavyötäröiset on meillä koettu epämukavaksi ja potkupuvut tuntuvat sisätiloissa usein liian kuumalta. Päällysvaatteet vuodenajan mukaan, sukkia, hanskat ja pari päähinettä. Jonkinlainen väliasu villaa tai fleeceä voi tulla tarpeelliseksi sekä kesällä, että talvella. Kannattaa hankkia ihan varmuuden vuoksi yksi pienempi vaatekerta, jos vauva sattuu syntymään ennenaikaisena. 50-56 senttiset menee siis yleensä ensialkuun ja valmistajien välillä on suuria heittoja kokojen välillä. Eikähän se pieni reiluus vaatteissa vauvaa haittaa. Mukavuus ennen kaikkea.



Vaipat ja muut..
Jos kestovaippailet, kannattaa vaippoja hankkia hyvä määrä varastoon, ettei ihan jatkuvasti tarvitse olla niitä pesemässä. Tavallisia vaippoja käyttäville kannattaa kotiin hankkia yksi newborn vaippapaketti ja katsoa sen jälkeen, tarvitseeko niitä käyttää miten pitkään. Yleensä niistä pienimmistä kasvaa aika nopeaa ulos. Vaippaa kannattaa vaihtaa aina suurempaan kokoon kun vanhaan ei mahdu/tulee jokunen vahinko - siis kakka tai pissa tulee vaipasta yli. Ainakin yksi kankainen vaihtoalusta on hyvä olla kun lähtee liikkeelle ja toinen pehmustettu kotiin. Me olemme kokeneet ne vauvojen puhdistuspyyhkeet myös näppäriksi. Niillä kun voi puhdistaa pyllyn lisäksi kädet, kaulan ja kasvotkin. (kun valitsee jonkin hellävaraisen vaihtoehdon) Varsinaista vaipparoskista emme ole ostaneet, vaan Ikeasta sellaisen 12 litran poljinroskiksen. Sinne mahtuu hyvin päivän vaipat, mitä pidempään niitä ei viitsisikään sisätiloissa säilyttää. Pari pyyhettä riittää. Harsoja meillä on n. 10 kappaletta, mikä on ollut ihan hyvä määrä niin, ettei niitä ole pakko koko ajan olla pesemässä. Pukemiseen ja vaipanvaihtoon on meillä ollut hyvä apu soittopehmolelusta. Vauvan huomio kääntyy toisaalle hieman epämukavasta tapahtumasta kun sen laittaa soimaan.

Nukkuminen..
Meidän poika ei tykännyt äitiyspakkauksessa nukkua, joten häntä on parin perhepetikokeilun jälkeen nukutettu omassa pinnasängyssä. Tarpeellinen kapistus siis. Sängyssä kannattaa olla vähintään säädettävä pohja. Joillekin laskettava etureuna voi tulla tarpeen. Pinnasängyn sivusuoja (en muista miksi tätä kutsutaan) on toistaiseksi ollut tarpeellinen lähinnä koiran vuoksi ja ehkä se vähän rauhoittaa nukkumista nyt kun vauva enemmän ympärilleen katselee. Yksi peitto ja parit lakanat. Tosin ihan viime viikkoina vauva ei ole peittoa enää halunnut. Me olemme joutuneet käyttämään vauvalla ohkaista tyynyä puklausjuttujen takia. Tyynyn käytöstä on ristiriitaisia mielipiteitä, joten kannattaa hankkia tietoa ennenkuin tyynyn ostaa. Sen täytyy kuitenkin olla sellainen ohut vauvatyyny. Jokin unilelu voi olla hyvä. Meidän pikkuinen on tykännyt nukua ihan harsoliina kainalossa. Fleecepeite, makuupussi ja puuvillainen neulepeitto ovat myös olleet meillä ahkerassa käytössä ulkona liikkuessa.

Vaunut..
Me olemme todella pitäneet ostamistamme Brion Smile yhdistelmävaunuista. Hinta-laatusuhde kohtaa aika hyvin. Suoraan runkoon yhdistyvät turvakaukalo ja kova vaunukoppa ovat käteviä. Onpa ratasistuintakin kokeiltu jo erään pikkuvieraan toimesta. Ilmakumirenkaat ovat paras vaihtoehto pomppuisille sorateille. Suosittelen.

Sitterit, leikkikehät, matkasänky, syöttötuoli..
Jonkinlainen pehmeäalustainen leikkikaari on oikeasti tosi hyvä juttu. Vauvojen on hyvä olla lattialla vartalonhallinnan kehittämiseksi. Me ostimme sellaisen keinuvan, musiikkia soittavan sitterin vauvalle. Olen siitä vähän monta mieltä. Vauva jossain välissä rauhottui keinuntaan ja saattoi jopa nukahtaa siihen. Sitterin musiikki on aika ärsyttävää, joten olemme soittaneet siitä lähinnä luonnonääniä ja sydämen sykettä. Joskus oli ihan hyvä juttu, kun tuollaisen tasaisen taustahälyn ansiosta vauva ei niin helposti havahtunut uniltaan. Nykyään vauva siinä mielellään pieniä aikoja istuskelee, mutta harvoimpa keinu tai musiikki on päällä. Meille tuo kyseinen sitteri on kuitenkin ollut ihan korvaamaton koiran vuoksi. Se on sen verran korkea, ettei koira pääse vauvaan käsiksi ja näin ollen olen pystynyt tekemään jotain kotiaskareita vauvan hereillä ollessa ilman, että pitäisi koko ajan olla kärppänä katsomassa koiran tekemisiä. Koirahan siis rakastaa vauvaa, mutta ei aina osaa varoa sitä ja nuolee vähän turhan mielellään kasvoja.. eikä eläimeen voi tietystikään 100% luottaa. Sitteri on siis vähän kyseenalainen. Vauva voi ihan hyvin olla lattialla pehmeän filtin päällä tai leikkialustalla, jos ei kotieläimiä ole. Syöttötuolia ei tarvitse etukäteen ostaa, mutta me hankimme aika nopeasti Stokken Tripp Trapp tuolin new born kaukalolla. Näin vauvan saa mukaan pöydän ääreen ja keittiöön äidin puuhia seurailemaan. Suosittelen, jos budjettiin mahtuu. Ei kuitenkaan mikään välttämätön. Meillä on oma matkasänky, mutta vielä ei olla oikeastaan tarvittu. Vauva on nukkunut reissussa joko vaunukopassa tai yhdessä mummolassa on mummolla matkasänky, jossa vauva on nukkunut. Voi olla hyvä, jos reissaa enemmän. Hotelleissa vauvalle saa yleensä sängyn pientä lisämaksua vastaan.

Muuta..
Hoitopöytä on ollut meillä ihan ehdoton. Tiedän kuitenkin, että monilla se jää lähes täysin käyttämättä. Itse tykkään kuitenkin vaihtaa vaipat omalla paikallaan ja meidän hoitopöydässä on vetolaatikot vauvan tarvikkeille, joten se on kätevä myös säilytyskalusteena. Itkuhälyytin voi tulla tarpeeseen suuremmassa asunnossa/omakotitalossa asuessa, jolloin vauvan voi laittaa ulos tai eri kerrokseen nukkumaan. Hei, niin ja vaunuihin sadesuoja ja hyttysverkko on tarpeellisia. Me ollaan myös todella tykätty Dooky vaunusuojista, joita meillä on kaksi - toinen vaunuihin ja toinen turvakaukaloon. Kantoliinaa me ei olla ostettu tai käytetty kun meidän poika ei niin kovin kantelusta pidä. Kantorepun saimme tuttavilta, mutta sitä ollaan oikeastaan vain kokeiltu, eikä se tuntunut vielä kovin pienelle sopivan. Ehkä nyt voisi kokeilla uudelleen kun poika on jäntevöitynyt. Imetystyyny on kätevä, mutta ei pakollinen. Hellävaraiset ja hajusteettomat pyykin- ja astianpesuaineet on hyvä ottaa käyttöön. Vauva ei alussa tarvitse juurikaan viihdykettä äidin ja isän lisäksi. Hymynaamankuvasta vauvat tykkää ja muutama vauvakirjakin on hyvä olla varastossa. Pimennysverhot makuuhuoneeseen!!

Itselleen kannattaa hankkia kotiin siteitä, särkylääkkeitä, Lansinoh voidetta ja pakkaseen ruokaa, jota on helppo alkuviikkoina lämmitellä.

Siinäpäs ne tärkeimmät.

Vaalean nahan pikapuhdistus

Hyvin nukuttu yö alla. Takana viikon loma Pohjanmaalla maalaismaisemissa. Vauva aamupäiväunilla ja ulkona auringonpaiste. Hetkinen omaa aikaa.

Ajattelin jakaa teidän kanssanne pienen vinkin kun nyt näin blogin ääreen ehdin. Nimittäin vaalean nahan pikapuhdistuksen. Jämäkämpiin tahroihin voit tarvita jonkinlaista nahalle tarkoitettua puhdistusgeeliä, mutta esimerkiksi sormenjäljet lähtevät helposti vauvan iholle tarkoitetuilla, hellävaraisilla puhdistusliinoilla. Itse olen käyttänyt niitä aika ajoin nuden Ted Bakerin lompakkoni putsailuun. Olen toki käsitellyt lompakon myös likaa hylkivällä suoja-aineella.


Liinoiksi valitsisin niitä kaikkein hellävaraisimpia, hajusteettomia. Liinat harvoin ovat niin kosteita, että ne aiheuttaisivat nahalle ongelmia. Kuivaan kuitenkin nahan myös talouspaperilla heti liinalla pyyhkimisen jälkeen.

Aurinkoa ja iloa päivään!

xo

Takkivinkki

Taannoin kerroinkin teille, että olen vailla uutta välikausitakkia. Trench coat oli lähinnä mielessäni. No kyllähän minä takin löysinkin. Itse asiassa kaksi, vaikka olinkin aika epäileväinen kauppojen ollessa pullollaan jo kepeitä kesähepeneitä.

Molemmat takit löysimme Zarasta, mikä sopi paremmin kuin hyvin. Sillä sain oikeastaan kaksi takkia yhden hinnalla. Trenssin lisäksi mukaan lähti tämä takki mustana:


Pitkään pohdiskelin tämän vaalean sävyn ja mustan välillä, mutta tähän elämäntilanteeseen musta on käytännöllisempi. Takista löytyy myös sellainen kunnon punainen sävy, jos jotakuta kiinnostaa. Yritän saada kuvat takeista käytössä myös tänne jossain vaiheissa. Halusin nyt vain teitä vinkata, kun nämä varmasti menevät pian ja kunnon takkeja on tähän aikaa vuodesta aika vaikeaa löytää.

Ja meillä alkaa nyt muuten loma! Mies otti viikon kesälomaa ensi viikolle ja suunnitelmissa on ainakin Pohjanmaan reissu. Ihanaa!

Kaunista perjantaita kaikille!
Professional Blog Designs by pipdig