Korkeasaari

Minulla on muutama, hatara muisikuva lapsuuteni reissusta Korkeasaareen. Olimme käymässä serkkujeni luona Helsingissä ja serkkuni halusivat viedä meidät joko Linnanmäelle tai Korkeasaareen. Isä piti Korkeasaarta parempana ajanvietteenä kullannupuilleen, joten sinne sitten suunnattiin.

Pienelle lapselle Korkesaari tuntui valtavan isolta. Muistankin vähän tuskailleeni kävelymatkojen pituutta. Kaikki eläimetkään eivät näyttäytyneet. Mutta apinat jäivät mieleeni vapaana tepastelevien riikinkukkojen lisäksi ja niitä nyt tänäkin kesänä toivoin näkeväni, kun suuntasimme miehen kanssa auton kohti Korkeasaarta.


Koin saavani Korkeasaaresta irti ehkä enemmän nyt aikuisena. Lapselle sopii varmasti paremmin sellaiset kotieläintarhat, joissa eläimiin pääsee tutustumaan lähietäisyydeltä - jopa silittelemään. Olimme varanneet saarella oloon kaksi tuntia ja tuossa ajassa ehdimme käydä läpi noin reilut puolet saaresta. Paljon jäi vielä nähtävää.

Reissu huipentui viimeiseksi jättämäämme kissaeläinten alueeseen. Siellä yllätykseksemme löysimme uteliaat ja suloiset leijonan pennut. Täytynee palata saarelle uudelleen ensi kesänä.. enemmän aikaa varattuna.

Ei kommentteja

Lähetä kommentti

Professional Blog Designs by pipdig