Pentik Vanilja

Oikeastaan siitä lähtien kun kymmenen vuotta sitten muutin omilleni, olen enemmän tai vähemmän aktiivisesti miettinyt mitä astiasarjaa lähtisin keräilemään. Vaikka toisissa asioissa minulla on hyvin vahva ja välitön maku, astiastot ja muut kattaukseen liittyvät asiat ovat minulle hieman niinkuin vaatetuksessa laukut - osaan sanoa mistä en pidä, mutta harvoin ne mitään vahvoja ihastuksen tunteita minussa herättää.

Astiastoissa on omat ongelmansa. Sitä haluaa ostaa laatua, mutta käyttöasioiden ollessa kyseessä ei kuitenkaan mitään sellaista, että vahingon sattuessa ja astian särkyessä hajoaisi myös sydän. Astiaston olisi hyvä olla tuotannossa pidemmän aikaa ja siinä saisi olla paljon eri osia. Sen pitäisi kuvastaa paitsi omistajansa persoonaa ja sisustusta, myös toimia hyvänä visuaalisena alustana erilaisille ruokalajeille. Ei ole helppoa, ei. Tai ehkäpä tämä on vain ollut yksi niistä asioista, joista olen omassa mielessäni paisutellut turhan suureksi.

No astiasto-ongelmat ovat nyt historiaa! Sain tädiltäni suuren Pentikin Vanilja sarjaa olevan kulhon ja samassa tein päätöksen - tämä saa nyt luvan olla se minun astiastoni:


Olinhan minä aikaisemminkin Vaniljaa silmäillyt, mutta en ollut ihan varma oliko sarja hieman liian rustiikkia ja pikkusievää. Tarkemmin astiastoa katsellessani huomasin kuitenkin, että vaikka seuraavan asunnon sisustaisinkin piirun verran modernimmin, ei astiasto näyttäisi olevan väärässä kodissa oikeanlaisten lasien ja aterimien kanssa. Nytpä on taas yksi murhe vähemmän sydämellä - ja eikun keräilemään!

(Toivottavasti osaatte arvostaa myös astiassa olevia popcorneja. Olen nimittäin nähnyt huomattavan paljon aikaa ja vaivaa niiden kattilassa teon opettelemiseen. Ei ole nimittäin helppoa puuhaa sekään;) Palaa tahtovat pirulaiset ihan liian helposti..)

Ei kommentteja

Lähetä kommentti

Professional Blog Designs by pipdig